HIITOLA
WikiKarelia
[muokkaa] HIITOLA
[muokkaa] Hiitolan yleistiedot
Kokonaispinta-ala 1939: 437,9 km² Maapinta-ala 1939: 423,2 km² Asukkaita: 1939: 7391 Asukastiheys 1939: 18,5 / km² Kyliä: 40, näistä nyt asuttuja: 11
Nykyään Hiitola on hyvin hiljainen alue, joka sijaitsee Karjalan tasavallan ja Leningradin alueen rajalla. Sen eteläosa on oblastin aluetta ja suurempi pohjoisosa tasavallan puolella.
HIITOLA-sivulle.
[muokkaa] Hiitolan historia
Hiitola on Karjalan vanhimpia asuttuja alueita, jolta on löytynyt runsaasti kivikauden ja rautakauden löytöjä. Laatokan saariston Kilpolansaari on ollut rautakauden lopulla asuttua seutua, mutta löytöjä on myös kymmenistä muista Hiitolan paikoista.
Hiitola kuului Kurkijoen pogostaan 1500-luvulla, kun seutu oli vahvasti ortodoksista. Kun ruotsalaiset luterilaiset saapuivat alueelle 1600-luvulla, Hiitolasta tuli oma seurakuntansa. Hiitola oli 1700-luvulla lahjoitusmaahovien aluetta, jossa oli neljä merkittävää kartanoa: Asila, Hännilä, Laurola ja Pukinniemi.
Näistä vain Hännilä on kadonnut kokonaan. Osa hovien alueista jaettiin Suomen valtion ostoilla talonpojille, osa kartanoista vaihtoi omistajaa aina sotiin asti.
Hiitolassa vapaussota loppui jo 23. tammikuuta 1918, kun punakaarti riisuttiin aseista. Talvisodassa Hiitolassa ei taisteltu, mutta jatkosodan alussa Suomen Toinen Armeijakunta eteni Hiitolan läpi. Hyökkäys alkoi 31.07.1941 ja Hiitola vapautettiin 08.08.1941.
Suomalaiset etenivät Kilpolansaareen, jossa puna-armeija saarrettiin, kunnes se onnistui pääsemään Laatokan kautta pakoon elokuun lopulla 1941. Jatkosodan loppuvaiheissa Hiitola säästyi taisteluilta.
Rautatie kulkee Hiitolan halki. Hiitola oli jo ennen sotia merkittävä rautatieristeys, josta oli yhteydet Viipuriin, Käkisalmeen ja Elisenvaaraan. Hiitolassa oli menestyksekkään hevoskasvatuksen ja maatalouden ohella Pekonlahden saha ja muita sahalaitoksia, tiilitehtaita ja voimalaitoksia. Jatkosodan aikana Haukkavaaraan rakennettiin kookas ja moderni tiilitehdas. Pitäjässä toimi 15 kansakoulua ennen sotia. Kuuluisia hiitolalaisia ovat kirjailija Eeva Kilpi ja oopperalaulajat Martti Talvela ja Tuure Ara.
Talvisodassa tuhoutui vain noin 15 prosenttia Hiitolan rakennuskannasta. Jatkosodan aikana lähes 88 prosenttia pitäjän asukkaista palasi asumaan kotiseudullensa.
Sotien jälkeen Hiitola koki kovia. Sen 40 kylästä peräti 29 tyhjennettiin sotien jälkeen. Sen eteläosa liitettiin Leningradin alueeseen, pohjoisosa eristettiin piikkilanka-aidalla Karjalan tasavallan rajaseuduksi. Hiitola oli suljettua aluetta vuoteen 1990. Kun alueella pääsi taas matkustamaan 1990-luvulla, hiitolalaiset laskivat vain kymmenen prosenttia pitäjän rakennuskannasta säilyneen!
HIITOLA-sivulle.
[muokkaa] Hiitola tänään
Vuonna 2004 Hiitolan kylistä on elinkelpoisia vain kaksi: entinen Hömmö eli nykyinen Taunan, jossa on maataloutta sekä asemakylä eli nykyinen Hiitolan kylä. Sielläkään ei juuri työpaikkoja ole, mutta tärkeänä rautatieristeyksenä se ylläpitää liikennettä ja palveluja.
Vanha kirkonkylä on kuihtumassa sen jälkeen, kun iso kasarmialue lakkautettiin 1990-luvun lopulla. Laurolan kartanon alue eli nykyinen Tiurula on myös kitumassa yhden pienen kaupan turvin. Siellä on lakkautettu neuvostoaikainen kollektiivitila.
Asuttuja kyliä vailla palveluja ovat Alasjärvi, Asila, Lipola, Petkola (nykyinen Mustola), Pukinniemi ja Kilpolansaaren läntisin nurkkaus. Vaavojassa on pieni kauppa.
Hiitolassa on vain yksi toimiva tuotantolaitos, entisen Hömmön kylän alueella, nykyisessä Taunanissa toimiva iso navetta sekä pientä turkistarhausta. Aikaisempi neuvostoaikainen kollektiivitila ei toimi enää aikaisemmassa laajudessaan.
Kylässä on kauppa ja koulu sekä joitakin julkisia rakennuksia erilaisessa rapistumisen tilassa. Sen sijaan entisen Hiitolan kirkonkylän (nykyinen Kulikovo) laaja sotilaskylä on hylätty, rikottu ja raunioina ja Hiitolan asemakylän (nykyinen Hiitola) iso kollektiivinavetta, sittemmin osakeyhtiö, on lakkautettu ja raunioina.
Hiitolassa syntynyt Markku Kuronen, kotitalossaan viimeisinä elinvuosinaan kesiä asustellut puuhamies, arvioi alueen koko työttömyyden olevan 60% työvoimasta. Hömmön lisäksi Hiitolan pitäjän alueella on muutamia kauppoja asemakylässä, yksi kauppa Tiurulassa ja kunnostettavana ollut rakennus Tiurulan kartanon vieressä. Hiitolan kirkonkylässä on pieni kioski.
Entinen rajavyöhykkeen puomi Asilan kylän lähellä poistettiin heinäkuussa 2002, ja vartiokoppi on rikottu samoihin aikoihin.
HIITOLA-sivulle.
[muokkaa] Hiitolan kulkuyhteydet
Maantie Hiitolan läpi on osa Käkisalmen ja Sortavalan välistä päätietä, joka Hiitolan alueella on lähes kokonaisuudessaan hiekkatietä. Sitä on viime vuosina lanattu kesäisin, mutta se menee helposti huonoon kuntoon sateiden ja muiden sääolosuhteiden seurauksena.
Hiitolan toinen päätie on asemakylästä Ilmeelle kulkeva hiekkatie. Tältä tieltä haarautuu Hömmöön (Taunan) yllättäen asfaltoitu tie. Kilpolansaareen kulkee kolmas tie. Muut tiet ovat huonokuntoisia, mutta ajokelpoisia reittejä löytyy runsaasti Hiitolan alueella. Maastoauto on turvallinen valinta syrjäisiä kyliä tutkiville.
Uusi valvontapuomi aktivoitui Hiitolan asemakylän eteläpuolella vuoden 2004 aikana. Puomilla tarkistettiin Käkisalmen suunnasta kulkevien passit yleensä vain päivisin. Pimeään aikaan puomi oli usein ylhäällä. Tämän puomin tulevaisuus on epäselvä.
HIITOLA-sivulle.
[muokkaa] Hiitolan luonto
Hiitolan luonto on huikaisevan kaunista ja ansaitsee erityismaininnan. Kunnan halki kulkee Simpeleen Torsajärvestä alkunsa saava Hiitolanjoki eli Kokkolanjoki. Joessa on Hiitolan puolella kaksi merkittävää koskea, joista molemmat olivat Suomen kaudella valjastettuja. Asemakylän lähellä on kolme metriä korkea Sahakoski ja Asilan kylässä on kahdeksanmetrinen Asilankoski.
Hiitolanjoki on merkittävä kalastusjoki, mutta ryöstökalastus on aiheuttanut paljon harmia myös tynkä-Suomen puolella. EU on ollut rahoittamassa joen elvytysohjelmaa, ja alueesta ilmestyi erinomainen matkailukartta vuonna 2004.
Hiitolan saaristo muodostuu kolmesta suuresta saaresta, joka muodostavat Kilpolansaariston, sekä näiden saarten eteläpuolella olevista Ukon-, Kontio-, Maja-, Operon- ja Parikansaaresta. Pohjoispuolella on Kaskisaari ja idässä kallioinen Marjasaari.
Hiitolassa on vain vähän järviä, mutta Alasjärvi ja Hiitolanjärvi tarjoavat kauniita maisemia. Sen sijaan nykyisen päätien itäpuolelle jäävä Veijalanjärvi on eristynyt lähes näkymättömiin. Jokilaaksojen maisemia rikkovat kukkulat ja harjujonot, ja pitäjän länsiosa on yksitoikkoisempaa suoperäistä tai kangasmetsien luonnehtimaa aluetta.
[muokkaa] Hiitolan kylät
[muokkaa] Hiitola
Hiitola, Hiytola, Hiitolan asemakylä
Hiitolan asemakylä on nykyinen Hiitola, seudun suurin kylä. Se on neuvostovuosista taantunut köyhä kylä, jota pitää vilkkaana rautatieliikenne, joka kulkee täältä Viipuriin, Kaarlahteen ja Elisenvaaraan. Hiitolan palveluihin kuuluvat vaatimaton bensa-asema, baari, risteyksessä oleva kauppa sekä rautatien länsipuolella olevat kaupat.
Hiitolan tienristeys on helppo maamerkki, ja 1996 sinne on pystytetty Hiitolan 600-vuotisjuhlamonumentti. Ohiajavalta saattaa koko Hiitola jäädä lähes huomaamatta, sillä tärkein keskusta sijaitsee päätieltä syrjässä rautatien takana. Risteyksen kohdalla metsikön keskellä on uusi puinen tsasouna. Sen vieressä on kauppa, auki 9–21.
Radan vieressä on baari ja ravintola Star[y Zamok. Rakennus on kuin omituinen tilkkutäkki, mutta yleensä iltaisin toistuu uskomaton näky, kun tämä hieman kummitustaloa muistuttava rakennelma todella avaa ovensa! Baari on kyltin mukaan auki 21–02.
Radan ylittämällä pääsee Hiitolan keskukseen, josta löysimme kolme kauppaa, kulttuuritalon, muutaman suomalaisen ja paljon venäläisiä taloja. Vaaleanpunainen iso suomalaisrakennus kaiken keskellä oli Keski-Karjalan osuusliike, joka oli ennen sotia tiilirakennus. Sen pinta on rapattu ja maalattu sekä katto on uudistettu.
Vasemmalla kohoaa korkea esihistoriallinen noin 50-metrinen linnavuori, jonka huipulla on suomalaisten ennen sotia pystyttämä lieriömäinen rakennelma. Linnavuorta vastapäätä mäellä on useita säilyneitä suomalaistaloja.
Vuorelta länteen, Ilmeen suuntaan, on runsaasti puutaloja, joista osa on suomalaisia. Erään puutalon ulkopinnalla oli äskettäin puoliksi rakennettu tiilivuoraus. Ensi kerralla voi tarkistaa, onko työ jäänyt kesken vai onko suomalaistalosta tullut harmaa tiilirakennus!
Hiitola oli neuvostoaikana suljettua aluetta. Alue oli 2002–2003 täysin vapaan liikkumisen aluetta, mutta nyt kylän eteläpuolella on äskettäin pystytetty tarkistuspuomi, jonka kohdalla pysäytetään ainakin päivisin etelästä tuleva liikenne. Puomin eteläpuolella on 200 metrin päässä itään kääntyvä tienristeys. Tie sukeltaa alas 500 metrin päähän Hiitolanjoen rantaan, jossa on kohiseva Sahakoski Siellä toimi ennen sotia Hiitolan sähkölaitos. Koskessa ovat edelleen jäljellä massiiviset betonirakenteet.
Puomin vierestä kulkee hiekkatie kohti Alasjärven kylää. Matkalla ohitetaan entisen Mäntyselän Huopatehtaan paikka. Nyt sillä seudulla on hylätty 1968 rakennettu harmaa tiilirakennus. Se oli neuvostoaikana ollut ase- ja ammusvarasto, joka lakkautettiin vasta 2000-luvun alussa.
Päätiellä radan ja puomin välisellä alueella on useita vanhoja suomalaistaloja tien eteläpuolella, mutta tien pohjoispuolelta näyttää kadonneen useita julkisia rakennuksia, kuten kansakoulu ja kunnantalo. Muutama suomalainen puutalo löytyy kuitenkin päätien pohjoispuolelta, kuten entinen eläinlääkärin talo. GSM toimii Hiitolan asemakylässä.
HIITOLA-sivulle.
[muokkaa] Alasjärvi
Kujansuo, Hiitolankylä
Hiitolan kirkonkylän lounaispuolella on Alasjärven rannoilla säilynyt kauniita järvimaisemia. Asutus Alasjärven rannoilla käsitti kymmeniä tiloja. Näistä on säilynyt tusinan verran. Alasjärven länsipuolella oli neuvostoaikana hyvin suuri 4000 sian sikala, jonne johti asfaltoitu maantie Ilmeen tieltä. Toiminta lakkasi 1990-luvun lopussa. Nyt kaikki rakennukset ovat raunioina, eikä jäljellä ole muuta kuin suru ja apeus.
Navettojen pohjoispuolelta kulkee erinomainen maisematie Alasjärven pohjoispuolta. Kilometri risteyksestä itään on noin viisi rakennusta, osa Suomen kaudelta. Edelleen 800 metrin päässä on kaksi suomalaistaloa ja suomalainen tiilinavetta.
Täältä 1,7 km länteen on T-risteys, josta etelään (oikealle) kääntyvä tie päättyy Hiitolanjärven ja Alasjärven väliselle kannakselle: radanylityksen jälkeen tie on poikki tulvivan joen vuoksi. Kannaksen eteläpuolella oli ennen sotia Hiitolankyläksi nimitetty alue, jossa oli kansakoulu ja parikymmentä tilaa.
HIITOLA-sivulle.
[muokkaa] Läntinen Hiitola
[muokkaa] Yleistiedot läntisestä Hiitolasta
Hiitolan länsipuoli on täysin asumatonta seutua entistä Hömmön kylää lukuun ottamatta. Pohjoisessa Hömmön itäpuolella ollut Uusikylä on asumatonta seutua ilman ajokelpoista tieyhteyttä.
Laatokan Karjala
Karjalan Kannas
[muokkaa] Hiitolan asumattomat kylät
[muokkaa] Raivattala
Raivattala oli ennen sotia Raivattalanlammen ympärille kasvanut asutus. Kylän koulu sijaitsi nyt autioksi jääneessä kylän länsiosassa. Nykyään Hiitolan asemakylän läntisin osa kuului ennen sotia Raivattalan kylän itäosaan. Siellä on sekä vanhoja suomalaisia että neuvostoaikaisia venäläisiä puurakennuksia.
Nykyisen venäläisen asutuksen läntisin osa koostui neuvostoaikana Zastavan maitosovhoosin navetoista, 1,8 km rautatien tasoristeyksen länsipuolella. Nyt navetat ovat rikottuina. Kerrotaan, että romahduksen jälkeen toimintaa kokeiltiin hetki osakeyhtiömuotoisena, mutta nyt kaikki on raunioina.
Läntistä Raivattalan kylää ei enää ole. Tämä myös Lamminpääksi kutsuttu alue on nykyään asumaton seutu, joka sijaitsee Hiitolan asemakylän länsipuolella, Raivattalanlammen pohjois- ja länsipuolella. Hiitolan aseman tasoristeyksestä 3,2 km länteen on tien eteläpuolella kookas raunioitunut kellarikerros. Se lienee kuulunut Vainion suvulle.
Muut kylän rakennukset ovat täältä länteen. Vaikka suru tuhotusta sivilisaatiosta on täällä suuri, on niittymaisemassa myös oma kauneutensa. Läntisessä Raivattalassa oli runsaat 10 pientilaa, joista puolet sijaitsi päätien molemmin puolin. Loput tiloista sijaitsi syrjässä päätien eteläpuolella.
HIITOLA-sivulle.
[muokkaa] Hömmö
Taunan, Taunan, Tounan
Suomen kaudella Hömmön kylässä oli Karjalan työlaitos ja kansakoulu, joka on säilynyt. Neukut nappasivat kylän uuden nimen Kilpolansaaren Tounaalta, joka on nykyään asumaton.
Merkillinen eristäytynyt kylä elää kiikun kaakun toimivan lehmätilansa turvin. Kylässä on myös laajat kasvihuoneet ja muita viljelyksiä. Kylään laskeudutaan mäeltä, ja maisema on komea – pitkät navetat hallitsevat näkymää. Kylässä on posti ja kauppa (auki 9–21) samassa rakennuksessa.
Nuoriso kokoontuu Kino-rakennuksessa, ja suomalainen funkkistalo on vaalipiirin toimistona. Asutus on kaksikerroksisissa neuvostoaikaisissa vuokrataloissa tai säilyneissä suomalaistaloissa. Kylän itäosassa on muuta maataloutta: isoja turkistarhoja ja kesäisin perunapeltoja.
Karjalan työlaitos on osittain tallella. Isot navetat, tiilirakennus ja joitakin muita rakennuksia on säilynyt Suomen kaudelta. Osa rakennuksista on rau¬nioitunut pahoin. Pihalla on rumaa romua. Kansakoulu on säilynyt kylän eteläosassa, mutta siihen on lisätty toinen mokoma – venäläisellä ammattitaidolla. Koulun suomalainen osa koulua on lähimpänä päätietä.
Ennen kylää vasemmalle kääntyvä maantie kulkee navettojen välistä ja jatkaa kohti Simpeleen eteläosia. Tie on juuri ja juuri ajokelpoinen henkilöautoille. Tien varrella oli ennen sotia parikymmentä asuttua tilaa Hiitolan puolella. Nyt kaikki on kadonnut. Vain joitakin kivijalkoja on jäljellä näistä suomalaistiloista.
HIITOLA-sivulle.
[muokkaa] Marjakoski
Mielenkiintoinen koskimaisema on osittain säilynyt muuten autiossa maisemassa.
Marjakoskella oli ennen sotia kaksi myllyä, osuusmeijeri ja kansakoulu. Nyt koko seutu on täysin asumaton, tyhjä ja lähes ajokelvottoman tien päässä. Niittyjen, korkeiden kalliojyrkänteiden, synkkien metsien ja itse kosken antama vaikutelma ihastuttaa ainakin luonnon ystävää. Koski on tärkein nähtävyys. Vesi kuohuu nyt raunioiden ohi. Kosken eteläpuolella huonokuntoinen tie jatkuu kohti Hiitolan etelärajaa ja pitäjän asumattomia lounaisosia.
HIITOLA-sivulle.
[muokkaa] Itäinen Hiitola
[muokkaa] Yleistiedot itäisestä Hiitolasta
Useimmat Hiitolan kylistä ovat jääneet ajokelvottomien teiden takia henkilöautojen ja bussien tavoittamattomiin. Maastoautoilla voisi olla mahdollista päästä moniin tyhjennettyihin Hiitolan kyliin.
Asemakylän ja Kokkolanjoen (Hiitolanjoen) itäpuolella tavoittamattomissa ovat Ivankoski, Siisiönmäki, Alakokkola, Yläkokkola, Valtola ja Kylänlahti, katso näiden kylien osalta Pohjiinkylä. Myös Veijala on mahdotonta tavoittaa henkilöautolla. Koukunniemi on jäänyt Hiitolan kirkonkylän itäpuolelle tavoittamattomiin.
Suuri osa itäistä, Laatokan rannoille keskittynyttä Hiitolan kyläasutusta on jäänyt syrjään. Laurolan eli nykyisen Tiurulan eteläpuolella ovat Tujula ja Ulaskanniemi vailla tieyhteyttä, samoin sen pohjoispuolella sijaitseva Huiskonniemi. Myös Laurolan länsipuolella sijainnut Piimälä on vaikea löytää. Kilpolansaareen pääsee henkilöautollakin, mutta Tounaa on nähtävästi jäänyt eristyksiin.
Hiitolan koillisosassa Nehvola on ajokelpoisen tieyhteyden päässä, mutta sen itäpuoliset Päijälä, Itula, Tenhola ja Kavonsalmi vaativat ainakin maastoauton.
HIITOLA-sivulle.
[muokkaa] Yleistiedot itäisestä Hiitolasta
Useimmat Hiitolan kylistä ovat jääneet ajokelvottomien teiden takia henkilöautojen ja bussien tavoittamattomiin. Maastoautoilla voisi olla mahdollista päästä moniin tyhjennettyihin Hiitolan kyliin.
Asemakylän ja Kokkolanjoen (Hiitolanjoen) itäpuolella tavoittamattomissa ovat Ivankoski, Siisiönmäki, Alakokkola, Yläkokkola, Valtola ja Kylänlahti, katso näiden kylien osalta Pohjiinkylä. Myös Veijala on mahdotonta tavoittaa henkilöautolla. Koukunniemi on jäänyt Hiitolan kirkonkylän itäpuolelle tavoittamattomiin.
Suuri osa itäistä, Laatokan rannoille keskittynyttä Hiitolan kyläasutusta on jäänyt syrjään. Laurolan eli nykyisen Tiurulan eteläpuolella ovat Tujula ja Ulaskanniemi vailla tieyhteyttä, samoin sen pohjoispuolella sijaitseva Huiskonniemi. Myös Laurolan länsipuolella sijainnut Piimälä on vaikea löytää. Kilpolansaareen pääsee henkilöautollakin, mutta Tounaa on nähtävästi jäänyt eristyksiin.
Hiitolan koillisosassa Nehvola on ajokelpoisen tieyhteyden päässä, mutta sen itäpuoliset Päijälä, Itula, Tenhola ja Kavonsalmi vaativat ainakin maastoauton.
Laatokan Karjala
Karjalan Kannas
[muokkaa] Hiitolan kylät
[muokkaa] Pohjiinkylä
Pohjii on täysin asumatonta seutua Tiurulaan johtavan tien varressa. Kun tie tekee mutkia, jää oikealle kaksi tienristeystä (toinen suora tie on entinen radanpohja) ja niiden jälkeen näkyy suoraan edessä ennen oikealle kääntyvää mutkaa kookas kivijalka. Ollaan tyhjennetyllä Pohjiinkylän alueella.
Kannattaa seurata entistä radanpohjaa perille asti. Siellä oli 1900-luvun alussa Pekonlahden saha, joka kuitenkin lakkautettiin hyvissä ajoin ennen sotia. Radanpohjasta on tullut viivasuora mutta jo kuoppainen hiekkatie, jonka päässä on vasemmalla näyttävä jyrkkä kallionjyrkänne. Entisen sahan tilalla (tien oikealla puolella) on nyt neuvostoaikainen rakennus, jossa on usein ihmisiä (ja vihaisia koiria!). Alueelle ei siten ole pääsyä, mutta eittämättä Laatokan syvä lahti voisi tarjota maisemallisia nautintoja, elleivät koirat pelottaisi uteliaita tiehensä.
Pohjiinkylästä etelään kääntyy lähes ajokelvoton tie. Siellä olivat Yläkokkola, Valtola ja Kylänlahti. Vajaan kilometrin päässä huonon hiekkatien vasemmalle (itäisellä) puolella on metsikön peitossa puron pohjoispuolella entinen Kokkolan kansakoulu, josta on jäljellä enää jäänteitä. Pohjiinkylästä 1,4 km etelään on umpeen kasvamassa oleva risteys vasemmalle (itään): siellä oli Kylänlahti.
Nyt asumattomalla seudulla oli parikymmentä tilaa, mutta tieyhteys saattaa olla ajokelvototon muille paitsi maastoautoille. Tien jatkuessa etelään oikealle (länteen) on lähes kadonnut tieyhteys Alakokkolan kylään, kun etelään tie jatkuu Valtolan suuntaan. Tie muuttuu kuitenkin pian ajokelvottomaksi henkilöautoille.
HIITOLA-sivulle.
[muokkaa] Tiurula
Tiurula, Laurola
Vanha suomalainen Tiurula ”siirtyi” itään neuvostoaikana Laurolan kylän paikalle. Nyt molemmissa on nähtävää.
Tiurula oli vanha perinteinen suomalaisasutus Laatokan rantamilla. Kylä oli varhain alueellinen kreikkalaiskatolisen asutuksen keskus. Neuvostoaikana Laurolan kartanon pihapiiriin siirrettiin suomalaisia taloja, joista luotiin kylämäinen asemakaava, uusi Tiurula. Ruutukaava-alueen takana on komeita, paljaita kallioita.
Kylän kauppa sijaitsee pääväylän vasemmalla puolella, Laurolan kartanon päärakennuksen lähellä. Kartano on osittain raunioitunut, osittain asuttuna, ja sen vieressä on raunioituneita neuvostorakennelmia.
Laurolan kartano joutui lahjoitusmaiden ohella 1726 amiraali von Sieversille, ja monen omistajavaihdoksen kautta itsenäisyyden alkuvuosina Starckjohannin suvulle. Kartanon maat lunastettiin talonpoikien ostettaviksi 1876–1900 Suomen valtion hankintoina.
Laurolan kartanon läheltä jatkuu päätie kohti Kilpolansaarta. Kulttuuritalo on pystyssä, sen sijaan kolme sovhoosinavettaa ovat raunioina 300 metriä kulttuuritalolta kohti Laatokkaa. Kylästä on vaikea löytää minkäänlaista merkkiä työpaikoista tai tulevaisuudenuskosta.
Kylän länsipuolella, tien pohjoispuolella oli ennen sotia Piimälä. Sen alueelle kääntyy joitakin huonokuntoisia tienristeyksiä.
Noin 5,7 km päätieltä itään, on Laatokan lahden rannalla, menosuunnassa oikealla puolella, vanha Tiurulan kartano. Hiitolan kunta osti sen 1916 venäläiseltä eversti Markovilta ja perusti siihen vanhainkodin. Myöhemmin rakennettiin sivurakennus, josta tuli mielisairaala. Itse päärakennus on pelkkä luuranko rikottuna ja ammuttuna (mahdollisesti muutama huone on asuttuna).
Samassa pihapiirissä on useita raunioituneita, hylättyjä navettoja. Sen sijaan pienempi sivurakennus, jossa on 1990-luvulla ollut majoitustoimintaa, on kunnostettu. Rannan tuntumaan on rakennettu muutama luksusmökki.
HIITOLA-sivulle.
[muokkaa] Kilpolansaari
Ostrov Kil¡pola
Tiurulan itäpuolella hiekkatie jatkuu sillalle, jonka toisella puolella on aikaisemmin tiheästi asutettu Kilpolansaari. Nykyään saarella on heti sillan jälkeen useita asuttuja taloja tai datsoja, mutta asutus vähenee mitä syvämmälle saaren sisäosiin mennään. Muutama nostalginen suomalaismaisema on mahdollista nähdä tällä saarella.
Kilpolansaari oli sodassa tärkeässä roolissa: jatkosodan alussa Kilpola vallattiin takaisin 23.08.1941. Sitä ennen, 11.08.1941, venäläiset olivat vetäytyneet Hiitolan asemakylästä Kilpolansaarelle.
Haapalahti oli Kilpolansaaren läntisin kylä. Siellä on edelleen asutusta: myös muutama vanha suomalainen talo on havaittavissa.
Kilpolan kylän alueelle on mahdollista ajaa maastoautolla (katso ajo-ohje alla). Reitin varrella on Kilpolan kansakoulun kivijalka ja useita muita kivijalkoja. Suositeltava leiripaikka on 8,1 km sillalta mukavan lahden pohjukassa entisen Suutarin perheen talon lähellä. Maastoautolla voi ajan kanssa etsiä myös muita ajoreittejä.
Sen sijaan saaren koillisnurkan Tounaa on asumaton ja niin syrjässä, että sinne tuskin enää pääsee muuten kuin offroad-maastoautoilla. Huomaa, että venäläiset Karjalan anastajat tulkitsivat väärin suomalaisilta takavarikoimiaan karttoja. Niinpä moniin karttoihin merkitsemätön Hiitolan luoteisnurkan Hömmö nimettiin Laatokan saarella sijaitsevan kylän mukaan genetiivimuotoon Tounan sen takia, että Hömmön alueelle oli suomalaiseen talouskarttaan merkitty Tounaan kylään kuuluva metsäpalsta – genetiivissä!
HIITOLA-sivulle.
[muokkaa] Nehvola
Nehvolan tyhjät niityt sijaitsevat hiekkateiden varsilla alueella, jossa törmätään vain tukkirekkoihin. Tyhjän maiseman halki kulkevat hiekkatiet kelpaavat malliesimerkeiksi vanhasta suomalaisesta maantiestä. Muutama rakennuksen perusta näkyy teiden varsilla.
HIITOLA-sivulle.
[muokkaa] Eteläinen Hiitola
[muokkaa] Yleistä eteläisestä Hiitolasta
[muokkaa] Eteläisen Hiitolan kylät
[muokkaa] Hännilä
Täysin autio maisema Hiitolan aseman ja kirkonkylän välisellä tieosuudessa kätkee suuren kartanon jäänteet.
Hännilä oli 1800-luvulla varakas kartano, jonka rikkauden loi liikemies Juho Pösö. Tämän kuoltua 1905 kartano siirtyi perintönä Pösön pojalle, Emil Petreliukselle. Ennen sotia kartanon omisti Valter Brotherus.
Nyt omaisuus on peittymässä kasvillisuuden sekaan. Vielä jotenkuten henkilöautoille ajokelpoinen entinen komea kartanon puukuja johtaa kartanon perustuksille, joista erottuvat portaat ja suhteellisen hyvin säilynyt kellarikerros.
[muokkaa] Hiitolan kirkonkylä
Täysin autio maisema Hiitolan aseman ja kirkonkylän välisellä tieosuudessa kätkee suuren kartanon jäänteet.
Hännilä oli 1800-luvulla varakas kartano, jonka rikkauden loi liikemies Juho Pösö. Tämän kuoltua 1905 kartano siirtyi perintönä Pösön pojalle, Emil Petreliukselle. Ennen sotia kartanon omisti Valter Brotherus.
Nyt omaisuus on peittymässä kasvillisuuden sekaan. Vielä jotenkuten henkilöautoille ajokelpoinen entinen komea kartanon puukuja johtaa kartanon perustuksille, joista erottuvat portaat ja suhteellisen hyvin säilynyt kellarikerros.
[muokkaa] Vaavoja
Täysin autio maisema Hiitolan aseman ja kirkonkylän välisellä tieosuudessa kätkee suuren kartanon jäänteet.
Hännilä oli 1800-luvulla varakas kartano, jonka rikkauden loi liikemies Juho Pösö. Tämän kuoltua 1905 kartano siirtyi perintönä Pösön pojalle, Emil Petreliukselle. Ennen sotia kartanon omisti Valter Brotherus.
Nyt omaisuus on peittymässä kasvillisuuden sekaan. Vielä jotenkuten henkilöautoille ajokelpoinen entinen komea kartanon puukuja johtaa kartanon perustuksille, joista erottuvat portaat ja suhteellisen hyvin säilynyt kellarikerros.
[muokkaa] Asila
Täysin autio maisema Hiitolan aseman ja kirkonkylän välisellä tieosuudessa kätkee suuren kartanon jäänteet.
Hännilä oli 1800-luvulla varakas kartano, jonka rikkauden loi liikemies Juho Pösö. Tämän kuoltua 1905 kartano siirtyi perintönä Pösön pojalle, Emil Petreliukselle. Ennen sotia kartanon omisti Valter Brotherus.
Nyt omaisuus on peittymässä kasvillisuuden sekaan. Vielä jotenkuten henkilöautoille ajokelpoinen entinen komea kartanon puukuja johtaa kartanon perustuksille, joista erottuvat portaat ja suhteellisen hyvin säilynyt kellarikerros.
[muokkaa] Lipola
Lipola, Berøzovo, Berjozovo
Lipolan kylä on nykyään Leningradin alueen pohjoisin paikka Käkisalmesta tultaessa. Kylässä on hökkeleitä ja harmaita mökkejä.
Lipolassa irtautuu päätiestä suoraan etelään tieyhteys radanvarteen, jossa oli ennen sotia Sirsjärvi. Se on karttojen mukaan asumaton.
[muokkaa] Pukinniemi
Pukinniemi, Berøzovo, Berjozovo
Pukinniemi on Leningradin alueella sijaitseva kylä, joka on venäläisten mielestä sopiva pienten kesämökkien rakentamiseen pellolle. Kylässä ei näy kauppaa eikä muita palveluita. Siellä on kookas linkkitorni, mökkejä ja kaikenlaisia hökkeleitä.
Pukinniemen kartano on säilynyt. Päärakennus on 1800-luvun lopulta, ja sen suunnitteli Ivar Aminoff. Kartanon omisti lahjoitusmaineen amiraali von Sievers vuodesta 1726, ja vuodesta 1807 kenraalimajuri Aleksej Kopiev.
Suuriruhtinaskunnan aikana omistajat vaihtelivat, kunnes itsenäisyyden ajalla omistajaksi tuli konsuli Lauri Hallman. Kartanon maat myytiin suomalaisille talonpojille sen jälkeen kun Suomen valtio oli lunastanut maat 1873.
Nyt se on käytössä pietarilaisten kesämajapaikkana. Kyltti ilmoittaa paikan olevan auki ma–to 11–22, pe–su 10–23. Sisällä avautuu surullinen näky. Vanha arvorakennus on taantunut proletariaatin – siltä näyttää – temmellyskentäksi. Kolhiintuneet kattilat ovat hujan hajan pienellä pöydällä, ovet repsottavat auki ja biljardihuoneesta löytyvät polttopuut, kauhtuneet huonekalut ja jokin vanha akku kaiken muun rojun keskellä.
[muokkaa] Pohjoinen Hiitola
Hiitolan asemakylästä päätie kulkee Kurkijoen suuntaan. Reitin varrella on hyvin vähän asutusta.
[muokkaa] Pohjoisen Hiitolan kylät
Hiitolan asemakylästä päätie kulkee Kurkijoen suuntaan. Reitin varrella on hyvin vähän asutusta.
[muokkaa] Haukkavaara
Haukkavaara
Haukkavaara on pieni kylä Hiitolan asemakylän pohjoispuolella, rautatien tasoristeyksen molemmin puolin. Siellä on säilynyt joitakin suomalaisia rakennuksia. Rautatien tasoristeyksessä on muutama vanha suomalainen puurakennus. Tasoristeyksen eteläpuolella oli jatkosodan aikana rakennettu kookas tiilitehdas, josta on jäljellä yksi rakennus ja muiden rakennusten perusteita.
[muokkaa] Kyläjärvi ja Unkola
Laatokan Karjalan eteläosan ainoa päätie kulkee tyhjän maiseman halki Tiurulan risteyksen ja Mustolan välisellä taipaleella. Ennen sotia ajoreitin eteläosassa oli Kyläjärven laaja kylä, jonka majoitus ulottui päätien molemmille puolille.
Pohjoisemmassa oli Unkola, joka on myös täysin tyhjää seutua. Ennen sotia täällä oli kymmeniä taloja. Tie mutkittelee ja monissa paikoissa voi huomata ikivanhan sivilisaation jälkiä. Unkolan kylän pohjoispuolella on Kurkijoen kollektiivitilan neuvostoaikainen kyltti. Kiireinen ohikulkija ei edes tajua, että ollaan suomalaisessa kylämaisemassa, jonka georgialainen tyranni tyhjensi aggressiivisen hyökkäyssodan seurauksena.
[muokkaa] Mustola
Mustola, Mustala
On kaksi Mustolaa: kadonnut suomalainen ja tiivistetty venäläinen.
Venäläisten tiivistämä Mustalan kylä on huomiota herättävän pieni ja kuvauksellinen. Sinne on siirretty taloja muualta ja rakennettu uusia sotien jälkeen. Kylä näkyy mukavasti etelästä tultaessa alamäestä katsoen ylhäältä alas. Kylässä ei ole mitään palveluja eikä kylttiä. Tarkkaan sanoen venäläisten Mustola ei ole ollenkaan vanhaa Mustolaa vaan vanha suomalainen Petkola.
Alkuperäinen Mustola oli paljon laajempi kylä, ja sen asutus on kokonaan kadonnut. Mustolan ytimen muodostivat Laatokan lahden rantamilla sijainneet hovi, saha ja kauppa. Nämä ovat kadonneet, mutta kookkaat kellarikerrokset ovat säilyneet. Ne peittyvät kesällä sammaleen ohella lehvästön suojaan, mutta keväällä niitä pääsee tarkastelemaan paremmin. Polku johtaa alas Laatokan lahden rehevöityneelle rannalle.
Hovin risteystä vastapäätä kulkee vanha Mustolan kylätie. Sen varrella ei ole yhtään taloa pystyssä, mutta ruman kaatopaikan ovat venäläiset sentään saaneet aikaan. Ennen sotia täällä asui yli 15 suomalaista perhettä.
Mustolan kylän eteläosassa on Mullikanmäki, kukkula, jonka maamerkkinä on sen eteläpuolella neuvostoaikainen Kurkijoen kollektiivitilan ruostunut kyltti. Se on ainoa maisemassa näkyvä merkki sivilisaatiosta. Suomalainen yhteiskunta on väkivallan seurauksena hävitetty.
[muokkaa] Kuoksjärvi
Kuoksjärvi on nykyään tyhjä kylä, jossa oli ennen sotia kansakoulu, seuratalo, osuuskauppa, tiilitehdas ja kymmeniä maatiloja. Tämän entisen laajan kylän alue sijaitsee lähellä Kurkijoen Alhon kylää.
