ITÄ-UUKUNIEMI
WikiKarelia
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Yleistä Itä-Uukuniemestä
Luovutettu kokonaispinta-ala: 507,9 km²
Luovutettu maapinta-ala: 437,5 km²
Luovutetun alueen asukasluku: 4133
Luovutetun alueen asukastiheys 1939: 1/km²
Luovutettuja kyliä: 11, näistä nyt asuttuja: 1
Uukuniemi on osittain luovutettu kunta, josta neljä viidesosaa menetettiin Neuvostoliitolle, mutta tynkä-Suomeen jäi kirkonkylä. Asumattomille seuduille on mahdollista päästä myös henkilöautolla.
[muokkaa] Uukuniemen historia
Uukuniemen itäosista on tehty noin 60 kivikautista esinelöytöä, mutta aiemmin muinaislinnaksi epäilty Sastavinmäen kivivalli on tulkittu luonnon muovaamaksi. Vuonna 1500 Uukuniemi mainitaan Kurkijokeen kuuluvana kylänä. Ortodoksiselta ajalta tunnetaan joitakin vanhoja kalmistoja.
Stolbovan rauhan jälkeen Uukuniemestä tuli luterilainen seurakunta. Uudenkaupungin rauhassa laaja Uukuniemi jaettiin kahtia, ja läntinen osa nimettiin Kesälahdeksi. Itäinen osa jäi kokonaan Viipurin läänin alueelle, osaksi Venäjän imperiumia.
Itsenäisyyden alussa Uukuniemi oli syrjäinen ja köyhä kunta, jossa ei ollut juurikaan teollisuutta: muutamia sahoja ja myllyjä, harmonitehdas ja pärekorien valmistusta.
Kaskiviljelyä harrastettiin vielä joissakin paikoissa. Itä-Uukuniemellä oli Latvasyrjän kylässä Vieremän hovi, jossa harjoitettiin menestyksellisesti maanviljelyä, puutarhanhoitoa ja kalankasvatusta. Uukuniemeläiset myivät Sortavalassa muun muassa voita, kalaa ja halkoja.
Uukuniemi säästyi talvisodan varsinaisilta taisteluilta, mutta silti 40 prosenttia Uukuniemen rakennuksista tuhotui.
Jatkosodan alussa kuuluisa Tyrjän rykmentti eli Toinen Divisioona ylitti Moskovan rauhan rajan Uukuniemen eteläosasta ja eteni ankarien taistelujen jälkeen Hiitolan suuntaan.
Jatkosodan aikana lähes kaikki uukuniemeläiset palasivat kotiseudullensa rakentamaan parempaa tulevaisuutta. Mensuvaarassa oli sotilaslentokenttä, jonka tasainen aukio on edelleen nähtävissä. Vuonna 1944 hyökkäävä puna-armeija ei päässyt etenemään Uukuniemen alueelle, mutta silti kotiseutu piti jättää laajentumishaluiselle neuvostoimperiumille.
Sotien jälkeen Uukuniemi halkaistiin kahtia ja lähes koko alue tyhjennettiin. Kunnan kokonaispinta-ala oli 546,7 km², mutta vain viidesosa Uukuniemestä jäi tynkä-Suomen puolelle: Niukkala, Kokonlahti, Kumpu ja Uukuniemi jäivät turvaan.
Ainoa onni tässä valtavassa onnettomuudessa oli kirkonkylän ja siten uukuniemeläisten pyhimpien paikkojen jääminen tynkä-Suomen puolelle: edes yksi kirkko ja hautausmaa säästyivät ateistisen diktatuurin tuhovimmalta. Kunnassa oli 6134 asukasta ennen sotia, joista vajaa kolmannes säästyi Stalinin etnisiltä puhdistuksilta.
[muokkaa] Uukuniemen asutus
Nyt vain Sikopohjassa on varsinaista asutusta, sekin enimmäkseen kesälomien aikaista. Monet kesäasukkaat ajavat vanhoihin suomalaistaloihin Pietarista asti. Myös Vieremän hovissa on nähty pietarilaisia. Rajavyöhykkeen piikkilanka eristää koko Pyhäjärven kunnan itäosista, joten uintiretket pitää toteuttaa pienemmissä järvissä.
Ristilahdessa on rajanylityspaikka, mutta se on auki vain tukkirekoille ja sekin vain sopimuksen mukaan. Ristilahdessa ei ole mitään rakennuksia piikkilanka-aidan itäpuolella.
Uukuniemessä ei ole mitään palveluja. Majoittumista varten voi katsella Aero Geodezijan kartasta Sortavala–Lahdenpohja leiripaikkoja järvien rannoilta, mutta omalla vastuulla. Rajavyöhyke on lähellä.
[muokkaa] Uukuniemen kulkuyhteydet
Itä-Uukuniemen kaikki tiet ovat hiekkateitä, mutta varovaiselle ajajalle saavutettavissa myös henkilöautolla. Paras tieyhteys on Jaakkiman rautatieasemalta Ristilahteen kulkeva hiekkatie. Jaakkiman Nivan asemalta voi ajaa varovaisesti Mensuvaaran kautta rajavyöhykkeen piikkilanka-aidalle. Sortavalan Tuokslahdesta on myös ajokelpoinen tie Vieremän hovin ja Latvasyrjän kautta Ännikänniemen alueelle.
Neljäs tieyhteys on Ruskealan Kaalamosta Höksölän kautta Rajajoelle ja edelleen Kalattoman risteyksen ohi Ännikän¬niemen pohjoispuolelle. Kaikki tiet ¬päätyvät rajavyöhykkeen piikkilanka-aidalle, mutta aitaa reunustaa ajokelpoinen hiekkatie, joka myös yhdistää nämä neljä tieyhteyttä toisiinsa.
Näillä teillä on jonkin verran siviili¬liikennettä, ja suomalaisia autoja ei alueella ole hätyytelty. Rajavartioston varusmiehet partioivat hiekkatietä pareittain silloin tällöin. Jokainen ajaa kuitenkin omalla vastuullaan täällä rajan tuntumassa.
[muokkaa] Uukuniemen luonto
Itä-Uukuniemen luonto jakautuu selkeästi kahteen tyyppiin: läntisessä osassa rajavyöhykkeineen on paljon järviä, joista eristetty Pyhäjärvi ulottuu tynkä-Uukuniemen puolelle.
Kokonaisessa Uukuniemessä oli yli 200 järveä tai lampea. Monet järvet, kuten Sikopohjan lammet ja Lievejärvi ovat kirkasvetisiä ja kesäisin uintiin erinomaisesti soveltuvia. Itäosien Vieremäjärvet ovat poikkeuksia kuivassa itäosassa. Salpausselkä kulkee Uukuniemen halki, ja Ännikänniemen itäpuolella harju nousee 156 metriin.
Tämän harjun eteläosa on nykyisin Venäjän armeijan käytössä. Mensuvaaran ja Latvasyrjän tienoot kunnan itäosissa kuuluvat Laatokan Karjalan lehtoalueeseen. Siellä on vaarojen välissä lehtomaisia notkelmia, joissa kasvaa lehtipuita ja harvinaisia kasvilajeja.
[muokkaa] Uukuniemen kylät
[muokkaa] Kalattoma
Kylä on asumaton rajavartiostoa lukuun ottamatta. Kylän eteläosassa on viljelemätön niittymaisema ja jokin hylätty neuvostoaikainen säiliö.
Täällä seudulla voi käyttää suomalaisia GSM-asemia. Kylän pohjoisosassa vanhan kansakoulun paikalle on perustettu rajavartioston asema, missä tunnelma on leppoisa, maaseutumainen. Rajavartioston ohi ei pääse, joten seudun pohjoispuoli jää tutkimatta.
[muokkaa] Ännikänniemi
Kylä on asumaton, lukuun ottamatta rajavartiostoa, joka sijaitsee hiekkatien länsipuolella ja jonne ei ole asiaa. Rajavartiosto lienee rakennettu vanhan kansakoulun tiloihin ja sen läheisyyteen. Alueella on vartiotorni.
Maantietä pitkin voi ajaa ilman erityistä rajavartioston häirintää tai tarkistuksia. Ännikänniemen eteläpuolella, noin 2 km kasarmista etelään, on piikkilangan länsipuolella savupiippu ja ruostunut metallirakennelma.
[muokkaa] Latvasyrjä
Täysin tyhjä Latvasyrjä paljastaa ohikulkijalle vain vähän menneestä loistosta. Kylä on kokonaan hylätty. Muutamia kivijalkoja on säilynyt. Ennen sotia Latvasyrjässä oli melkein sata perhettä, kansakoulu, kaksi kauppaa, seurantalo, Maalaisliiton talo, osuusmeijeri ja idässä Vieremän hovi. Suurin osa väestä sai toimeentulonsa maatalou¬desta.
Kylässä oli neuvostoaikana asutusta ja jonkinlaista elinkeinotoimintaa. Nyt siitä on jäljellä maantien pohjoispuolella entisen kollektiivitilan eläintenruokintapaikka, jonka vieressä kasvaa tiheästi nokkosia.
Edelleen pystyssä oleva ja joskus kesäisin käytössä oleva Vieremän hovi oli kylän itäosassa. Siellä on edelleen tien pohjoispuolella kookas puurakennus ja sen lähellä, kosken toisella puolella ison navetan kivijalka. Näkymä alas laaksoon on kaunis.
Hovin länsipuolella avautuu maisema Ala-Vieremäjärvelle. Järven ja tien välissä on vanhoja betonirakenteita, jotka ovat sammaloituneinakin johdattamassa vettä kosken suuntaan. Vieremän hovi oli Arvid Genetzin omaisuutta, ja merkittävä maanviljelyksen edistäjä itäisellä Uukuniemellä.
[muokkaa] Mensuvaara
Asumaton kylä sijaitsee Nivan rautatieaseman ja rajavyöhykkeen puolivälissä. Heinää kasvavan niityn keskellä on joitakin kivijalkoja, sähköpylväitä ja muuta hylättyä jätettä. Niityltä 1,2 km länteen löysimme tien vierestä kivijalan.
Kylän länsipuolella ollut sodanaikainen Mensuvaaran pommikoneiden käyttämä lentokenttä on näkyvissä ruohottuneena aukiona. Lentokentän alue sijaitsee rajavyöhykkeen risteyksestä 700 metriä itään. Kentän kiitotie oli 1800 metriä pitkä, 800 metriä leveä. Alueella oli yksi lentokonehalli. Nyt maisema on autio ja tyhjä.
[muokkaa] Ristlahti
Kylä on kokonaan asumaton. Entiset pellot ovat niittyinä. Kylän alueella on viehättävä, täysin koskematon ja asumaton lampi, jolla on merkittäviä luontoarvoja.
Kylään johtaa hiekkatie Jaakkiman asemalta ja se päättyy rajavyöhykkeen puomille, jossa on vartiotorni (jossa oli kesällä 2003 luonnollisen kokoinen vartiosotilasta muistuttava nukke!). Tämä on epävirallinen rajanylityspaikka.
Rajapuomin lähellä on kookas kivijalka, mutta muuten Ristlahdella on vaikea havaita merkkejä asutuksesta. Koko kylä on tyhjennetty dramaattisella tavalla.
[muokkaa] Sikopohja
Uukuniemen ainoa asuttu kylä sijaitsee kauniiden, erittäin puhtaiden kirkasvetisten lampien keskellä. Kylässä harjoitettiin vielä 2002 alkeellista maataloutta, mutta seuraavina kesinä talon olivat valloittaneet pietarilaiset kesälomalaiset. Kylällä on suuria maisemallisia arvoja.
Kylässä ei ole kauppaa eikä muita palveluja eikä kylttiä. Kylään johtaa hiekkatie Jaakkiman asemalta. Kaikki asutus näyttää olevan kesäistä datsa-asutusta. Muutama talo näyttää kokonaan hylätyltä.
[muokkaa] Parikka
Kylä on asumaton. Se sijaitsee Sikopohjan länsipuolella. Sikopohjan eteläpuolelta Iijärven ja Tyrjän (Raivio) suuntaan kääntyvältä hiekkatieltä kääntyy 1,1 km päässä oikealle (pohjoiseen) tie, joka johtaa entisen orpokodin paikalle. Siitä ei ole enää mitään jäljellä, mutta alueella on runsaasti venäläisten pykäämiä kesämökkejä.
[muokkaa] Uukuniemen rajavyöhyke
Laaja Pyhäjärvi on jäänyt kokonaisuudessaan piikkilanka-aidan länsipuolelle. Aidan reunaa seuraava maantie on läntisin seutu, jonne Itä-Uukuniemellä pääsee liikkumaan. Kaikki tämän tien länsipuoliset seudut ovat suljettuja ja asumattomia, Venäjän Federaation rajavartiostoa lukuun ottamatta.
Etelässä Matrijärven pohjoispuolella sijainnut Matri sijaitsee lähes rajalla. Se on asumaton.
Ristilahden pohjoispuolella Pyhäjärveen työntyvällä niemimaalla sijaitseva Rossinniemi on täysin eristyksessä rajavyöhykkeellä, on asumaton eikä sinne pääse mitenkään.
Rajavyöhykkeen länsipuolella on entinen Härkälä piikkilankojen välissä ja siten asumaton. Tien itäpuolella on kuitenkin viehättävä järvi, jonka rannoilla on venäläisten leiripaikkoja.
Pyhäjärven keskellä sijaitseva Marttinansaari on jäänyt Venäjän puolelle. Se on kokonaan rajavyöhykkeen sisällä, eikä sinne pääse kummaltakaan puolelta rajaa. Saarella lienee merkittäviä luontoarvoja 60 vuoden koskemattomuuden vuoksi.
