WikiKarelia

Sisällysluettelo 1 Yleistä Käkisalmen maalaiskunnasta 2 Käkisalmen maalaiskunnan historia 3 Käkisalmen maalaiskunnan asutus 3.1 Joensuu 3.2 Norsjoki 3.3 Alapuusti ja Yläpuusti 4 Räisälän suunta 4.1 Hirvisaari 4.2 Ostamo 4.3 Näpinlahti ja Sakkali 4.4 Marjolanniemi 5 Sortavalan suunta 5.1 Pörtsykkä 5.2 Vuohensalo 6 Käkisalmesta pohjoiseen 6.1 Pärnä 6.2 Suotniemi

[muokkaa] Yleistä Käkisalmen maalaiskunnasta

Pinta-ala 1936: 140 km² Asukkaita 1939: 5575 Asukastiheys 1939: 39,7/km² Kyliä: 18, näistä nyt asuttuja: 16

Pieni Käkisalmen maalaiskunta oli Kannaksen pienimpiä pitäjiä mutta neljänneksi tiheimmin asuttu – osa siitä oli käytännössä Käkisalmen kaupungin lähiötä. Vuoksijärven saaret, Laatokan rannat ja alueen säilyneet suomalaistalot kuuluvat Käkisalmen maalaiskunnan nähtävyyksiin.

[muokkaa] Käkisalmen maalaiskunnan historia

Pitäjään kuului Laatokan ja Vuoksen järven rantaviivaa, paljon saaria ja vaihtelevia maisemia. Teollisuutta ei juurikaan ollut, sahoja ja Pärnän nahkatehdas. Alue kuului Räisälän ja Kaukolan kanssa Novgorodin hallinnoimaan Käkisalmen pogostaan, joka valloitettiin Ruotsille 1580 ja uudelleen 1600-luvun alussa. Alueelle siirtyi paljon luterilaisia, ja 1920 kaikki asukkaat olivat suomenkielisiä.

Talvisodassa pitäjän rakennuksista säilyi 75 %, mutta koko alue menetettiin Neuvostoliitolle 1944.

[muokkaa] Käkisalmen maalaiskunnan asutus

Nykyään maalaiskunnan alueella on vain kolme sellaista kylää, jossa on edes yksi kauppa. Näistä kaksi on valtatien varrella, ja kolmas (Vuohensalo) sinnittelee yhden kaupan turvin. Norsjoella on saha.

[muokkaa] Joensuu

Boycovo Bojtsovo

Vanhan Vuoksen ja Käkisalmen eteläpuolella, päätien länsipuolella on muutama erillinen datsa-alue. Mutkainen tie johtaa entisen kunnalliskodin paikalle, 3 km päätieltä länteen. Siellä on isot kivirauniot. Tie heikkenee, ja kilometrin päässä on entisen Joensuun kylän alueella paljon uusia venäläisiä datsoja. Huono maantie jatkuu etelään alueelle, jossa on muutamia säilyneitä rakennuksia.

Edellisen risteyksen eteläpuolella on toinen risteys, josta pääsee suoraan etelään. Ampialan kartano, joka erotettiin Joensuun kartanosta, on säilynyt ja ollut lasten pioneerileirinä. Päärakennuksen torni on säilynyt. Myös muita kartanon rakennuksia on pystyssä.

Hyväkuntoinen tiilistä rakennetun kellarin päälle kunnostettu kookas sininen puutalo on ollut majoitustilana 2000-luvun alussa. Ampialan kartano oli 1930-luvulla taiteilijoiden kesänviettopaikka.

Ampialan pääkartanon takapihalla on tuhoutunut koripallokenttä, jonka vierestä tie johtaa metsän halki syrjäisen suomalaisrakennuksen luokse. Ikimäntyjen keskellä hylätty puutalo on surullinen näky.

[muokkaa] Norsjoki

Larionovo Larionovo

Käkisalmen eteläisenä esikaupunkina nykyään esiintyvä kylä tarjoaa useiden kauppojen palvelujen ohella kulttuuritalon, laajan Nord Timber -sahalaitoksen ja pientaloja. Kylä on tärkeä risteyspaikka. Kylän pohjoisosassa on risteys Laatokan rantatielle Sortanlahteen, ja kylän eteläpuolelta kääntyy maantie kohti Räisälän kirkonkylää.

Kylän länsilaita tulee Ostamonjoen rantaan. Kylän etelälaidalla on Saturn-kauppa ja pohjoisemmassa komeaan tiilitaloon perustettu Larionovskij Magazin ja sen pohjoispuolella vielä muutama kauppa. Kylä on nimetty toisen maailmansodan lentäjäsankari GP Larionovin (1908–41) mukaan.

[muokkaa] Alapuusti ja Yläpuusti

Poqinok Potsinok, Ala-Puusti, Ylä-Puusti

Nykyinen Alapuusti on suunnilleen yhtä kiinnostava kuin mikä tahansa pellolla sijaitseva kokoelma neuvostoaikaisia kerrostaloja. Niiden keskellä on kauppa, mutta iso kaupparakennus on niin rapistunut, että se menee jo melkein nähtävyyden puolelle.

Päätien varrella on kaupat molemmin puolin tietä. Kylän eteläosassa on hyvin laaja kokoelma isoja navettoja ja muita rakennelmia vaihtelevassa romahtamisen tilassa. Maatilan toiminta näyttää päättyneen.

Entinen Yläpuusti sijaitsi Alapuustin ja päätien itäpuolella. Tie sinne on asfalttia ja kulkee aluksi hökkeleiden ohi. Noin 800 metrin päässä oikealla näkyy iso vihreä suomalainen puurakennus, vanha Puustin kansakoulu.

Sen itäpuolella on vasemmalla ensin hylätty betonista rakennettu halli ja edelleen 1,5 km päätieltä kookkaita pitkiä navettarakennuksia, joiden kohdalla asfaltti päättyy. Osa navetoista on raunioina, ja kylä näyttää muutenkin kuolleelta.

Noin 2,3 km päätieltä tullaan keltaisen suomalaisen puutalon luokse, jonka jälkeen kylä loppuu. Heikkokuntoinen tie jatkuu Vuohensalon suuntaan.

[muokkaa] Räisälän suunta

Hyvän asfalttitien varrella ovat Ostamo ja Näpinlahti, sivutien päässä Marjolanniemi. Vaikka päätien varressa on useita säilyneitä suomalaistaloja, kannattaa pistäytyä risteytyvien hiekkateiden suuntaan.

[muokkaa] Hirvisaari

Vuoksen järven suurin saari oli vilkas kyläyhteisö. Saaren kansakoulu on säilynyt.

Hirvisaareen kuului noin 40 tilaa, joiden noin 160 asukasta harjoittivat maanviljelystä, kalastusta ja metsästystä. Ennen sotia saarelta pääsi Käkisalmeen kahdella laivalla joka päivä.

Koulu on saaren ainoa säilynyt rakennus. Se sijaitsee saaren pohjoisosassa, vanhan laivarannan läheisyydessä. Koulun rakentamisesta päätettiin 1937, mutta koulu jäi keskeneräiseksi talvisodan sytyttyä. Talo kunnostettiin ja otettiin uudelleen käyttöön 1942 koulurakennuksena.

Viime vuosina talossa ovat asuneet valkovenäläinen pariskunta. He myös majoittavat koulurakennuksessa. Majoituksesta voi maksaa esimerkiksi 10 euron verran. Muualla saarella on säilynyt runsaasti kivijalkoja.

[muokkaa] Ostamo

Sudakovo Sudakovo

Ostamojärven etelärannalle kasvanut entinen Ostamon kylä on nykyään pieni Sudakovon kylänpahanen, jossa on 1,4 km matkalla asuinrakennuksia ja datsoja mutta ei palveluja. Muutama hiekkatie Ostamojärven rannan suuntaan on mielenkiintoinen.

Pohjoinen risteys vie 400 metrin päähän säilyneen pihapiirin luokse. Eteläinen risteys, nykyisen Sudakovon etelärajan (kyltin) luota, johtaa 300 metrin päähän Kitusenmäen alueelle, jossa on hyvin säilynyt Leskisen talo. Sen vieressä on navetan kivijalka.

[muokkaa] Näpinlahti ja Sakkali

Sinevo Sinevo

Tämän kylän alueella päätien varrella voi yksittäisten talojen seasta erottaa useita säilyneitä suomalaistaloja. Kylässä on sininen Produkty-kauppa, joka talvella 2004 näytti olevan jo lopetettu ja suljettu. Sillan itäpuolella on suomalainen navetta ja asuintalo tien eteläpuolella.

Sillan länsipuolella on risteys rautatieaseman suuntaan. Noin 300 metriä päätieltä on oikealla puolella tietä mäellä komea suomalaistalo. Asemalle on matkaa 1 km päätieltä. Tie ei jatku radan yli, mutta sen toisella puolella on datsoja Ostamonjärven rannalla. Aseman nimi on Sinevo.

Päätien eteläpuolella on laajan neuvostoaikaisen kollektiivitilan hylätyt rakennukset: kaksi valtavaa heinävarastoa ja kaksi navettaa. Ovet on teljetty ja vesitorni on ruostunut ruskeaksi. Tyhjien niittyjen takaa näkyy muutama datsa.

[muokkaa] Marjolanniemi

Mar¡ino Marino

Pitkä niemimaa Vuoksen järven länsirannalla oli asuttu radan ja järven välisellä alueella. Nykyään sinne kulkee huonokuntoinen hiekkatie mäntymetsän halki läheltä Myllypeltoa.

Perillä on säilynyt useita komeita suomalaistaloja, joiden sekaan on rakennettu paljon uusia venäläisten kesämökkejä. Kolmen kilometrin päässä on vanha suomalainen sauna, talo ja sivurakennus. Kohti niemimaata näkyy uusia datsoja.

Kylässä ei ole palveluja, kauppaa, kylttejä eikä tienviittoja. Tieyhteys on huonokuntoinen. Niemimaan kärkeen on matkaa. Jos tieyhteys on ajokelpoinen, sieltä löytyy todennäköisesti hyviä telttailupaikkoja ja venäläisiä telttailemassa!

[muokkaa] Sortavalan suunta

Norsjoen risteyksestä kulkee asfalttitien Pörtsykän kautta Vuohensaloon, mistä hiekkatie jatkuu Pyhäjärven alueelle aina Sortanlahden satamaan asti.

[muokkaa] Pörtsykkä

Snetkovo Snetkovo

Pörtsykänlammen eteläpuolelle kasvanut suomalaiskylä on osittain säilyttänyt suomalaisen ilmeensä (muutama navetta ja asuintalo), mutta venäläiset ovat rakentaneet kylään myös paljon datsoja. Kylässä ei ole mitään palveluja. Vanha neuvostoaikainen navetta on pystyssä mutta rapistuneena. Muutama lehmä saattaa löytyä kylän niityltä syömässä ruohoa.

[muokkaa] Vuohensalo

Motornoe Motornoje

Tässä keskikokoisessa kylässä on kymmenkunta kaksikerroksista ¬asuintaloa ja useita pientaloja, monet niistä ilmiselvästi Suomen kaudelta. Noin 500 metriä kylän rajalta (kun tullaan Käkisalmen suunnasta) on vasemmalla kauppa (9–20) ja kioski sekä tihein asutus. Yritä löytää kylätien varrelta, hieman kaupalta Käkisalmen suuntaan, luonnollisen kokoisista ihmis- ja eläinhahmoista koostuva pihapiiri.

Vuohensalon keskustan luota kulkee myös Laatokan suuntaan kapea hiekkatie mäntymetsän halki. Kylän etelälaidalla on tien länsipuolella Kannaksen suurimpiin kuuluva datsa!

Vuohensalon pohjoispuolella on Laatokan rannalla kalastajasatama ja majakka. Sataman pohjoispuolella leviää hieno kaareva hiekkaranta. Risteyksiä sinne on useita. Aja Vuohensalon kylätien risteyksestä runsas kilometri pohjoiseen ja käänny jyrkästi oikealle. Jyrkkä alamäki vie pehmeälle hiekkatielle, joka johtaa rannalle. Siellä on kesäisten venäläisten lomailijoiden lisäksi vain vähän toimintaa.

Vuohensalon eteläpuolella on Laatokkaan pistävä Mustaniemi, joka on kartoilla edelleen samanniminen. Siellä oli jo ennen sotia vartiolinnake. Mustaniemi ei ollut talvisodassa etulinjassa eikä alueella aktiivisesti sodittu. Nyt alueella on runsaasti jäänteitä patterialueesta sekä joitakin miehistösuojia, jonne pääsee edelleen sisälle. Mustaniemeen kulkee Vuohensalon eteläpuolelta ajokelpoinen tie.

[muokkaa] Käkisalmesta pohjoiseen

Kun Suomen kaudella vesistöreitit olivat tärkeitä liikenneväyliä, ja tiestökin oli parempi, monet maalaiskunnan pohjoiset kylät olivat helpommin tavoitettavissa. Nykyään näitä maisemia pääsee parhaiten näkemään Käkisalmen ja Kaarlahden väliseltä rautatieltä. Esimerkiksi Kapeasalmen aseman tienoolla näkyy pihapiirissä kolme rakennusta.

[muokkaa] Pärnä

Brigadnoe Brigadnoje

Mutkainen tie kulkee läpi tämän kylän, joka alkaa heti Käkisalmen pohjoispuolella ja jatkuu 3,6 km pohjoiseen. Matkalla näkyy puutaloja, osa selvästi suomalaisten rakentamia. Kylän etelälaidalla on raunioitunut tuotantolaitos, jonka takana tien itäpuolella sijaitsi vielä jatkosodan aikana Käkisalmen lentokenttä.

Kylän pohjoisessa datsoja, uusi kirkkorakennus ja lisää suomalaisia taloja. ¬Kylässä ei ole mitään palveluja. Noin 1,2 km kylän etelärajalta pohjoiseen on oi¬kealle kääntyvä asfalttitie. Kartoille merkittyjen ”lomakeskusten” sijasta löysimme tien päästä piikkilangoin ja suljetuin portein suojatun sotilasalueen.

[muokkaa] Suotniemi

Årkoe Jarkoje

Suotniemi on merkittävä esihistorial¬lis¬ten kohteiden löytöpaikka, mutta sinne ei ole ajokelpoista tieyhteyttä. Sinne voi kysellä venekuljetusta Käkisalmesta. Läheisellä niemellä on majoitusliike. Suotniemestä löydettiin jo Suomen kaudella rautakautinen kalmisto ja uhrikivi. Pirjo Uino on tutkinut aluetta 1990-luvulla ja vahvistanut aikaisemmat löydöt.