KÄKISALMI
WikiKarelia
KÄKISALMI
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Yleistä Käkisalmesta
Priozersk, Priozersk, Kexholm, Korela Pinta-ala 1936: 12 km² Asukkaita 1939: 5083 Asukastiheys 1939: 423,6/km²
Käkisalmi oli tärkeä suomalainen kaupunki, joka on säilyttänyt vanhan ilmeensä ydinkeskustan alueella.
[muokkaa] Käkisalmen historia
Käkisalmi on myös Karjalan vanhimpia kaupunkeja, jolla on todennäköinen kunnia olla koko Karjala-sanan syntypaikka. Korela oli kaupungin vanha nimi. Ensimmäiset esinelöydöt ovat vuosilta 700–1100. Käkisalmi syntyi 1200-luvun alussa, kun Korelan linna perustettiin Vuoksen koskien keskelle. Suomen kaudella kaupungista tuli varuskunta- ja koulukaupunki, jota muistellaan alkukesien kukkivista omenapuista.
Käkisalmi oli vanhan Suomen merkittävä teollisuuskaupunki. Laatokan rannalla oli Waldhofin sulfiittiselluloosatehdas, joka aloitti 1930-luvun alussa. Se toi kaupungille nopean kasvun ja paljon optimismia. Valitettavasti naapuri¬maan aggressiivinen diktaattori halusi tuhota optimismin. Sotien jälkeen Käkisalmi oli vain savuava aukio, jonka keskellä säilyivät kirkot, koulut ja muutama liikerakennus.
Neuvostoliitto jatkoi aluksi sellutuotantoa, mutta tehdas suljettiin 1986 liiallisen saastuttamisen takia.
[muokkaa] Käkisalmi tänään
Nykyään valtava teollisuuslaitos on haketta käyttävä lämpövoimala. Toinen savu tulee tehtaan kuonakasan myrkkykaasujen noustessa Laatokan rannalla. Käkisalmessa on saha, lihatehdas ja maitotehdas ja lisäksi suomalaisen Luhdan vaatetehdas.
Käkisalmen keskusta on Leninin aukion ympärillä. Puistotie jatkuu itään, ja sen varrella on paljon kauppoja. Puiston kanssa risteytyvä ohikulkutie (entinen Kannaksentie, nykyinen Krasnoarmeiskaja) on tärkeä kauppakatu, jonka varrella on muutama ruokapaikka.
Käkisalmessa toimii GSM ja suomalaiset radioasemat kuuluvat. Siellä ovat seudun ainoat ruokaravintolat, pankkiautomaatti ja bensa-asema. Kaupat ovat hyvinvarustettuja, ja majoitusvaihtoehtoja on runsaasti.
[muokkaa] Käkisalmen nähtävyydet
Käkisalmi sijaitsee luonnonkauniilla paikalla. Kaupungin kolme pääelementtiä ovat Käkisalmen linna ja sen ympäristön vehreät saaret ja kapeat vesiväylät, keskuspuisto ja sen seudulla säilyneet suomalaisrakennukset sekä antinähtävyytenä valtavat kerrostaloalueet.
Kaupunkialue jatkuu useita kilometrejä lännestä itään. Pääväylä on Lenina, jonka varrella on 1959 rakennettu Kulttuuritalo, joka edustaa Stalinin klassismia parhaimmillaan.
Idemmässä on vanha tehdasalue ja sen hotelli. Hotellin vierestä alkavalla Inzhenerskaja-kadulla on joitakin vanhoja suomalaistaloja pystyssä. Kaupungin pohjois- ja koillisosassa on laajoja kerrostaloalueita.
Miellyttävin alue on linnaa ympäröivä puistoalue sekä sen jatkeena lännessä oleva Kalliosaari, jossa ennen Suomen itsenäistymistä oli kaksi kylpyläkasinoa. Puistossa on jäänteitä näistä rakennuksista sekä mahdollinen uimapaikka.
[muokkaa] Käkisalmen linna
Krepost¡ Korela
Käkisalmen historiallinen linna on Käkisalmen tärkein nähtävyys. Arkaainen muoto, muhkeat muurit ja eksoottinen torni näyttävät parhaimmilta kesällä, jolloin Vuoksen vesi ympäröi kauniissa puistossa olevaa linnoitusta. Korelan linna perustettiin joskus 1200-luvun alussa ja mainitaan ensimmäisen kerran 1294 Novgorodin Karjalan tukikohdaksi. Jo seuraavana vuonna ruotsalaiset hyökkäsivät Korelaan ja onnistuivat valloittamaan sen.
Kesti vain 15 vuotta, kun venäläiset kaappasivat Korelan taas omakseen. Uudestaan rakennettu linna oli venäläisillä vuoteen 1580, jolloin Pontus de la Gardien johdolla ruotsalaiset valloittivat linnan. Nyt se sai vahvat kivivallit, tornit ja bastionit.
Mutta linna vaihtoi vielä monesti omistajaa. Täyssinän rauhan nojalla ruotsalaiset luovuttivat sen taas venäläisille 1597, ja 1611 Ruotsin suurvaltakaudella Jaakko de la Gardie taisteli Korelan ruotsalaisille. Isonvihan alussa 1710 venäläiset ottivat linnan haltuunsa, minkä jälkeen 1850 se siirrettiin Suomen valtion haltuun. Militaristinen merkitys oli jo linnasta kadonnut, mutta siellä säilytettiin vielä 1800-luvun alussa vankeja.
Suomalaiset kunnostivat Käkisalmen linnantornista museon 1894. Linnan pohjoispuolella puistossa, pienen Vanhan Vuoksen puron pohjoispuolella on Uusi Linna, joka rakennettiin 1700-luvulla vahvistamaan vanhan linnan puolustusta. Se muuttui 1850 vankilaksi, 1889 ”hullujenhuonelaitokseksi” ja lopulta kasarmeiksi.
Suomen kaudella Käkisalmen kasarmissa oli Savon Jääkärirykmentti. Kasarmia kehuttiin Suomen kauneimmaksi ja melkein kaikki rakennukset ovat edelleen pystyssä. Neuvostoaikana alueelle kehittyi veteraanien kuntoutus- ja lomapaikka, ja nykyään alueelle pääsevät turistitkin majoittumaan, katso Majoitus.
Linnaa ympäröivät vanhat muurit, joiden päälle on helppo kiivetä. Muurien sisäpuolella on sisäpiha ja kolme rakennusta: oikealla museorakennus, vasemmalla tornirakennus. Näiden keskellä on arsenaali eli asevarasto. Linnoituksessa on myös ruutikellari. Torni on paksuseinäinen kivijötikkä, jonka sisätilat on kunnostettu.
Sisällä on ahdasta ja pimeää. Museo on mielenkiintoinen. Siellä on laaja kokoelma esineistöä kaupungin historian ajalta, ja tuoreimpana Luhdan tehtaan valmistamia vaatteita.
[muokkaa] Keskuspuisto
Käkisalmen keskuspuisto on erikoinen ja ajatuksia herättävä kokemus – rehevöitynyt viidakko, jossa on Leninin selän takana vanha venäläinen patsas ”Poika ja pantteri”. Kaupungin nuoriso viettää siellä iltojaan kesäisin, mutta siellä on vaivatonta liikkua itsekin.
Vuoden 1889 Matkasuuntia Suomessa kertoi Käkisalmen keskuspuistosta näin: ”. . . on keskellä kaupunkia ja niin uusi, ettei siinä vielä sanottavasti siimestä saa”. Nyt 2000-luvulla tilanne on toinen. Puusto on vanhaa ja tiheää, jopa rehevöitynyttä.
[muokkaa] Kauppatori
Leninin aukio
Käkisalmessa pujopartainen vallankumousjohtaja Lenin (12) seisoo edelleen pystyssä. Aukion länsilaidalla on ortodoksinen kirkko (13) ja sen takana puistossa 1997 pystytetty Konevitsan luostarin muistokivi. Kirkon edessä on Pietari Suuren patsas (14).
Aukion laidalla on paljon säilyneitä suomalaisrakennuksia. Hotelli sijaitsee Jalmari Lankisen suunnittelemassa funkkistalossa, jossa toimi Suomen kaudella Hotelli Vuoksenhovi.
Osuusmeijerin talo on jäljellä, ja sen entisen ravintola Käkisalmen tilalla nykyään toimii ravintola Ladoga. Postitoimisto on viereisessä talossa.
Torin pohjoislaidalla on säilynyt suomalaistaloista Osuuskaupan talo, jossa nykyään toimii leipomo ja leipäkauppa, Pohjoismaisen Yhdyspankin talo, jossa on Bank Sankt-Peterburg ja Okan liiketalot, joissa on poliisi ja kauppoja. Vinottain poliisiasemaa vastapäätä on puhelintoimisto, joka oli Suomen kaudella Savo-Karjalan Osuuspankki.
Keskusaukion eteläpuolella on säilynyt paloasema, joka on edelleen samassa käytössä. Sen vieressä on nykyinen kauppatori.
[muokkaa] Ortodoksinen kirkko
Käkisalmen ortodoksikirkko kuuluu Konevitsan luostarille. Sen suunnitteli L T J Visconti ja se valmistui 1847. Toimiva ¬ortodoksinen kirkko on komea sekä sisältä että ulkoa. Sinisen kupolin alla on elävä kauniisti koristeltu kirkkosali.
Ikonostaasissa on 20 pientä ja neljä suurta ikonia, ja seinillä kymmenkunta suurta ikonia. Vasemmalla seinällä ikonikaapissa on ihmeitätekevä ikoni Jumalanäidin Ylistys, joka perimätiedon mukaan pelasti Käkisalmen koleraepidemialta.
Neuvostoliiton tuhovimmaa se siirrettiin pakoon Suomeen, missä se nyt sijaitsee Kuopion ortodoksisessa kirkkomuseossa. Kirkossa on myynnissä ikoneja ja tuohuksia. Takaseinillä on kaksi komeaa kaakeliuunia.
[muokkaa] Luterilainen kirkko
Käkisalmen luterilainen kirkko häpäistiin neuvostoaikana siitä tuli sittemmin musiikkikeskus Centr Dosuga Molodeji. Kirkon suunnitteli Armas Lindgren ja se valmistui 1930. Kirkko paloi äskettäin, ja vuonna 2004 kirkko oli saanut uuden kiiltävän katon. Musiikkikeskusta ei saatu yhtä nopeasti uudelleen avatuksi.
Vuonna 1996 Käki-Säätiö pystytti kirkon länsipuolelle muistomerkin, jossa lukee ”Tämä on 2. maailmansodassa kaatuneiden 105:n käkisalmelaisen soturin leposija.”
[muokkaa] Ortodoksinen hautausmaa
Mäntyjen keskellä on vanhoja ristejä ja Valamon luostarille kuuluva kaunis ja siro ortodoksikirkko vuodelta 1894. Kirkon sisäpuolella on kaunis kokoelma ikoneja. Venäläiset ovat rakentaneet vanhan ortodoksikirkon viereen uuden kirkon. Portin kupeessa on pieni rakennus, jonka sisällä on ikoneita ja muita kulttiesineitä myyvä kauppa.
Ortodoksisen hautausmaan ympäristössä on runsaasti vanhoja puutaloja. Ne lienee siirretty tänne ympäristön tyhjennetyistä suomalaiskylistä.
[muokkaa] Luterilainen hautausmaa
Käkisalmesta pohjoiseen pääväylää ajamalla ohitetaan laaja hautausmaa, joka jää tien itäpuolelle. Sitä on neuvostoaikana laajennettu pohjoiseen, missä on uhitteleva neuvostoaikainen sotamuistomerkki.
Hautausmaan eteläosassa on säilynyt kookas vuoden 1918 sodan muistomerkki vuodelta 1921. Siihen on Käki-Säätiön toimesta kiinnitetty 1998 talvisodan muistoksi lisäkilpi 1939–40. Karjalan vaakuna on säilynyt muistomerkissä.
[muokkaa] Muut suomalaismuistot
Rautatieasema on säilynyt ja on edelleen samassa käytössä. Syksyllä 2001 aseman ulkoseiniin tehtiin uusi panelointi, joka muutti sen ulkonäköä, vaikka muodot pysyivät ennallaan.
Luterilaisen kirkon takana on entinen yhteislyseo (16) vuodelta 1935. Se on toiminut lastenkotina ja kodittomien lasten kouluna. Keskustan itäpuolella Kalininakadun varrella on 1939 rakennettu kivinen kansakoulu (18), joka toimii edelleen kouluna. Rakennuksen suunnitteli Toivo Salervo.
Waldofin tehtaan alueella on säilynyt suomalaiskauden taloja tehdasalueen pohjoispuolella. Niiden luo pääsee tehdasalueen hotellin pohjoispuolelta suoraan eteenpäin.
[muokkaa] Vahtiniemi
Käkisalmen pohjoispuolella on Kannak¬sen tiukimmin vartioitu sotilaskohde. Sinne ei kukaan suomalainen ole päässyt sotien jälkeen.
Vahtiniemi oli Laatokan rannikkotykistön merkittävin tukikohta, jossa oli kasarmi, sotilaskoti, asuntoja, huoltorakennuksia ja ampumarata. Alueella on jäljellä joitakin rakennuksia Suomen kaudelta, mutta niitä ei voi toistaiseksi päästä katsomaan. Alueen salaperäisyyttä on ihmetelty. Väitetään, että Vahtiniemessä on kaivettu luolastoja, joissa mahdollisesti säilytetään erityisen salaisia aseita.
Käkisalmesta seurataan Metsähotelli Laatokan ajo-ohjetta (katso Majoitus) ja tietä jatketaan suoraan. Ennen sotilasaluetta on tien molemmin puolin suomalaiskaudella valmistuneet portit.
Niiden jälkeen on tien vasemmalla puolella asuinkerrostalo ja venäläinen panssarivaunu. Sotilasalueen portti on tiukasti vartioitu. Vain pieni sotalaiva näkyy portin sisäpuolelta. Vahtiniemi on Kasarmilan ja Kaukjärven ohella Kannaksen nykyisen miehitysvallan keskeisimpiä tukikohta.
Vahtiniemen portille pääsee autolla mutta valokuvaus portin lähelläkin on ehdottomasti kielletty!
Vahtiniemen alueelle on myös tieyhteys Pärnän kylän risteyksestä. Sieltäkin tieyhteys päätyy sotilaskohteen portille. Kartalle Vahtiniemi on merkitty selitteellä ”lomakeskus”.
Vahtiniemen eteläpuolella ollut Murikan patterialue on tullut yksityiseen asuinkäytöön eikä siellä enää ole näkyvillä alkuperäisiä pattereita. Murikka oli käytössä vain talvisodassa.
