KANNELJÄRVI
WikiKarelia
KANNELJÄRVI
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Yleistä Kanneljärvestä
Pinta-ala 1936: 246 km² Asukkaita 1939: 3805 Asukastiheys 1939: 15,5/km² Kyliä: 11, näistä nyt asuttuja: 7
Kanneljärven kirkko ja Niemenhovin kartano ovat raunioituneinakin nähtävyyksiä. Sykiälän kylä on yllättävän hyvin säilyttänyt suomalaisen ilmeensä, mutta taistelupaikka Kuuterselkä on saanut paljon uutta datsarakennusta.
[muokkaa] Kanneljärven historia
Kanneljärvi luotiin itsenäiseksi seurakunnaksi (1922) ja kunnaksi (1925) Uudenkirkon koillisosasta. Pitäjän halki kulkee rautatie, ja sen alueella on kolme rautatieasemaa.
Pitäjä tuli tunnetuksi Unto Seppäsen (1904–55) romaaneista, joista Iloisten ukkojen kylä leimasi Kanneljärveä kokonaisuudessaankin! Pitäjä tunnettiin kansanopistosta, joka oli maakunnan ensimmäinen.
Pitäjässä oli kuusi pientä teollisuuslaitosta ja huomattava maataloustuotanto. Komea kirkko on säilynyt luurankona.
Vain 10 prosenttia kunnan rakennuksista säilyi talvisodassa. Jatkosodan aikana asukkaista palasi kotiinsa melkein 2500 henkeä eli 68,5 prosenttia. Nykyään nimetyistä kylistä vain neljä on ”eläviä”, jotka suuruusjärjestyksessä ovat Kanneljärvi, Häme, Mustamäki ja Kuuterselkä.
Näistä Mustamäki on asemakylä ilman tuotantolaitoksia ja Kuuterselässä on vain yksi kauppa. Teollisuutta ei näytä olevan ollenkaan, eläimiä kasvatetaan kahdessa laitoksessa Kanneljärvellä ja Hämeen kylässä.
Karttatutkimuksemme mukaan entiset suomalaiskylät Harjukylä, Hötsölä ja Jokela ovat nykyään asumattomia. Hötsölä sijaitsi kirkonkylän pohjoispuolella saman järven koillisrannalla. Jokela on jäänyt Pietarin-valtatien alle Suulajärven etelärannan tuntumaan. Harjukylä on pelkkää niittyä rautatien itäpuolella.
[muokkaa] Kanneljärven kirkonkylä
Pobeda Pobeda
Vanhan Kanneljärven kirkonkylä on nimeltään Pobeda (Voitto), mutta poikkeuksellisesti rautatieasema on säilyttänyt suomalaisen nimensä. Pobeda on venäläinen kylänrähjä järven rannalla.
Järven rannalla on melkein idyllistä pikkumökkiä, mutta asutus keskittyy kerrostaloihin. Kirkko on pystyssä mutta raunioituneena kylän korkeimmalla paikalla. Se on normaalisti suljettu.
Kirkon vasemmalla reunalla on sakastissa Inkerin luterilaisen kirkon hallussa oleva pikkukirkko, jonka koristeluissa on ortodoksisia elementtejä. Siellä on jumalanpalvelus pe klo 16, la 18 ja 19 ja su 9 ja 12.
Kirkon 900 kiloa painava Jaroslavlissa valettu kirkonkello on jäljellä, ilmeisesti sodassa vaurioituneena. Talvisodan jälkeen kirkkoa käytettiin viljavarastona.
Kirkon pihalle pystytettiin muistokivi 4.6.1991: ”Tälle paikalle perustettiin 1923 Kanneljärven seurakunnan hautausmaa, johon on haudattu myös sankarivainajat 1941–1944. Kirkko valmistui 1934 ja oli toiminnassa vuoteen 1944. Kotikunnan mullassa lepäävien vainajien muistoa kunnioittaen. Kannel-säätiö.” Kirkon vieressä on Pobedan kylä.
Kulttuuritalon kohdalla on pieni neuvostopatsas. Ohitustien ja kerrostalojen välissä on useita kauppoja. Ohitustien varressa on toimiva kanatila ja jonkinlainen autovarikko.
Moderni rautatieasema sijaitsee joitakin kilometrejä Pobedasta länteen. Sen lähellä on muutama suomalainen rakennus: pohjoisesta katsoen asuintalo, keltainen asemarakennus, valkopunainen tillirakennus ja keltainen pieni puutalo. Aseman eteläpuolella on punatiilinen rakennus suomalaiskaudelta. Aseman lähellä on kaksi kauppaa.
[muokkaa] Niemenhovi
Suomalainen Niemenhovin kartano on kauniilla paikalla järven rannalla. Koko alue on tuhottu.
Entinen Niemenhovin kartano oli ehjä ja käytössä vielä 1990-luvun alussa. Rakennuksesta piti tulla majoitusliike ja sitä suositeltiin suomalaisillekin. Sitten jotakin meni pieleen, pahasti pieleen.
Koko kartanorakennus on rikottu ja vandalisoitu. Samoin rakennuksen vieressä ollut majoitusliikkeeksi rakennettu valkotiilinen rakennus on hajalla, kuten myös kolmas alueen rakennuksista.
Koko kartanon ympäristö näyttää edelleen entisiltä kartanon mailta: isoja jaloja lehtipuita, kuvankaunis sijainti järven rannalla. Valitettavasti koko alue on tuhottu tavalla, johon näytetään pystyvän vain entisen Neuvostoliiton alueella. Järven vesi tuntuu myös epänormaalin harmaalta, saastuneelta.
Päärakennuksen sisäosat on vandalisoitu järjestelmällisesti. Lattialla on tiiliskiviä, joissa lukee Savikko. Rakennus on kuitenkin vankkaa tekoa: kivipylväitä, tiiliseiniä, hyvää suomalaista työtä. Jos Karjala palautetaan Suomen hallinnon alle, Niemenhovi kunnostetaan eittämättä nopeasti vanhaan suomalaiseen loistoon. Nyt näkymät ovat toivottomat.
[muokkaa] Alakylä
Ganino Ganino, Ala-Häme
Tässä peltojen keskellä sijaitsevassa kylässä on datsojen ohella muutamia säilyneitä suomalaistaloja, kuten päärakennus ja savusauna. Kylässä ei ole mitään palveluja.
[muokkaa] Häme
Puwnoe, Pushnoje, Hämeenkylä
Tässä neuvostokylässä on iso kulttuuritalo ja kylän takana laaja tuotantolaitos, joka vaikuttaa täysin raunioituneelta. Siellä oli viime käynnillä kuitenkin vartija ja siten jonkinlaista toimintaa. Kulttuuritalon ja laitoksen välisen asfalttitien varrella on kaksi kauppaa ja kahvila.
Kylän etelälaidalla on toinen, kokonaan raunioitunut tuotantolaitos. Hämeenkylän itäpuolella on asfalttitien risteys, joka johtaa Suulajärven rannalle. Tie muuttuu 1,3 km päässä hiekkatieksi. Jatka 1,4 km risteykseen, jonka luona on kauppa.
Vasenta tielinjaa pitkin voi nähdä hyvin suuria luksusdatsoja ja päätyä lomakeskus Avroran portille. Suunnilleen Järventauksen tilan kohdalle rakennetussa paikassa on pieniä mökkejä järven rannalla.
[muokkaa] Kuuterselkä
Lebåj¡e Lebjazhe
Entinen laaja Kuuterselän kylä on kutistunut järvien ympäristöön keskittyneeseen pientaloasutukseen. Kylä koostuu vanhoista suomalaistaloista ja uusista datsoista, joita on päätien varrella ja pohjoisen Suurjärven itärannalla.
Kylän keskusta on eteläisen Pienjärven rannalla, jossa on kivalla paikalla uusi Magazin-kauppa, joka on auki 8–22. Kaupalta tie länteen kaartuu oikealle. Oikealle risteytyy kapea asfalttitie oikealle. Se kulkee pikkutalojen ohi aidatulle datsa-alueelle kilometrin päähän.
Kylän länsiosassa päätieltä pohjoiseen avautuu mukava järvimaisema Suurjärvelle.
Kylän itäpuolella kulkee Raivolan ja Jokelan välinen maantie, jonka suunnalla ryssät hyökkäsivät voimallisesti panssarivaunuilla kesäkuussa 1944. Venäläisten sotamuistomerkki löytyy noin 500 metriä äskenmainitun kylän risteyksen pohjoispuolelta alkavan tien itäpuolelta. Aja sähkölinjan alta ja käänny vasemmalle kesämökkien jälkeen. Sekava muistomerkki useine hautakivineen muistaa Kuuterselän taisteluja.
[muokkaa] Lounatjoki
Zahodskoe, Zahodskoje
Rautatieasema on keltainen betonikuutio, ja sen ympäristössä on pienimuotoista asutusta: mökkejä ja hökkeleitä. Aseman länsipuoli on lähes tyhjä ruohokenttä. Itäpuolella on muutama kivijalka Suomen kaudelta.
[muokkaa] Mustamäki
Gor¡kovskoe, Åkovlevo Gorkovskoje, Jakovlevo
Rautatieaseman nimi on Gorkovskoje, kylästä käytetään myös nimeä Jakovlevo. Rautatieasema on komea Stalin-tyyppinen rakennus.
Kylä koostuu ainoastaan pienistä taloista ja datshoista. Aseman pohjoispuolella on pieni kauppa sinisessä talossa, ja toinen kauppa on kioski. Myös 200 metriä radalta Kuuterselän suuntaan on kauppa. Itse laiturin kohdalla on pelkkää metsää.
Kuuterselän suunnasta hyvän asfalttitien varrella on paljon datshoja. Rautatien tasoristeyksen länsipuolella on vanha hyvin säilynyt puuhuvila.
[muokkaa] Sykiälä
Boykovo Bojkovo
Sykiälä on kukkulalle rakennettu hienosti kokonaisena säilynyt kylä, jossa noin 75 % kylän rakennuksista on säilynyt. Jos ajaa mäelle nousevaa hiekkatietä, voi nähdä pikkuteiden takana suomalaistaloja ja pohjoiseen avautuvan maiseman. Kylässä ei ole kauppaa, ei mitään palveluja eikä kylttiä tai tienviittaa.
