Kuriilien kysymys
WikiKarelia
[muokkaa] Historiallinen tausta
Sahalinin (japaniksi Karafuto, engl. Sakhalin) saaren tunnettu historia alkaa vuodesta 1 jKr. Muinainen kiinalainen maantiedon kirja mainitsee, että Japanin pohjoisin raja sijaitsi Amur-joella. Vuonna 1644 Tokion keskushallinto laaditutti maan kartan, joka sisälsi koko Sahalinin, Kuriilien saaret ja Kamchatkan (Kamtšatka) niemimaan.
Ensimmäinen venäläinen hyökkäys Sahalinille on merkitty vuodelle 1806. Tämän artikkelin historiatiedot perustuvat pääosiltaan Secret of Sakhalin Island (Karafuto) -sivuston tietoihin.
08.08.1945 Neuvostoliitto irtisanoi hyökkäämättömyyssopimuksen ja aloitti sodan Japania vastaan. Puna-armeija ylitti kahtiajaetulla Sahalinin saarella maitten välisen rajan ja eteni noin 100 km, mutta ei päässyt Kuriileille lainkaan. 15.08.1945 Japani hyväksyi Potsdamin julistuksen ja sota loppui.
Neuvostoliitto pelkäsi tulitaukorajan jäävän lopulliseksi rajaksi ja jatkoi pommituksia tappaen tuhansia ihmisiä ja mm. upottaen kolme evakkolaivaa ja niiden mukana 1 700 ihmistä. Venäläisten hyökkäys loppui 22.08.1945. Sen jälkeen noin 600 000 japanilaista vietiin Siperian työleireille.
Vuonna 1951 pidettiin San Franciscon konferenssi, jossa tavoitteena oli lopullisen rajan määrittäminen. Neuvostoliitto boikotoi tilaisuutta, koska sopimuksessa ei selvästi sanottu, että Sahalin ja Kuriilit olisivat sen aluetta. Japanin ja Venäjän välinen rajasopimus on siten edelleen tekemättä.
[muokkaa] Tilanne voi muuttua Venäjälle ongelmalliseksi
Tilanne Aasiassa voi kuitenkin muuttua Venäjälle ongelmalliseksi. Venäjä on alkanut vähäisessä määrin palauttaa Kiinalle kuuluvia alueita. Syynä lienee lähinnä tarve lujittaa yhteisiä intressejä. Venäjän hallinnassa on edelleen suuria, vielä 1850-luvulla Kiinalle kuuluneita alueita, joiden hallinta saattaa tulla riidanalaiseksi. Lisäksi Venäjällä on miljoonia laittomia kiinalaisia siirtolaisia, mikä ongelma on edelleen ratkaisematta.
Tasapainontilanne saattaa edellyttää, että Venäjä ja Japani löytävät yhteisen pohjan rauhansopimukselle ja kykenevät sen jälkeen luomaan vastapainoa nopeasti kasvavalle Kiinalle.
Huhut eivät tiedonlähteenä ole luotettavia. Uutta näissä huhuissa on nyt se, että Japanisi olisi etsimässä kompromissiratkaisua Kuriilien ongelmaan. Historiallisesti katsoen myös Sakhalinin saari pitäisi palauttaa Japanille, mutta sellaista ei ainakaan tähän mennessä ole tuotu esille. Kompromissi saattaisi koskea yhtä tai kahta saarta. Sopimukseen voisi liittyä tuntuva taloudellinen panostus Venäjän öljy- ja kaasuinfrastruktuuriin.
[muokkaa] Karjala ja Kuriilit
Karjalan ja Kuriilien kysymyksellä on yhteisiä piirteitä. Pääero on siinä, että Japani oli viime sodassa hyökkääjävaltio, joka ei aluekysymyksissä saa kovin suurta sympatiaa osakseen. Karjalan osalta Neuvostoliitto oli yksiselitteisesti hyökkääjävaltio, joka anasti Suomelta alueita. Puna-armeija sai vallattua noin 1/3 pakkoluovutetuista alueista, noin 2/3 Neuvostoliitto otti rauhansopimuksessa. Luovutetut alueet ovat yhteensä noin 45 000 km2.
Kuriilien palautus on Karjalan kysymyksen ratkaisun osalta tärkeä. Se avaa lukkiutuneita mieliä tajuamaan, ettei luottamus voi palata maitten välille, ennen kuin vanhat aggressiot on tasapuolisesti selvitetty ja sovittu.
[muokkaa] Kuriilien kysymyksen vaiheita 2000-luvulla
[muokkaa] New Yor Times 06.02.2005 arvio Kuriileista
The New York Times 06.02.2005 kertoi, että Venäjä ja Japani voivat allekirjoittaa maanantaina 07.02.05 rauhansopimuksen. Lehden lyhyt artikkeli sivulla 2 oli seuraava:
”Maailmansodan päättyminen. Japani ja Venäjä ovat päättäneet kunnioittaa maitten välisen diplomaattisen sopimuksen 150. vuosipäivää panemalla lopun II maailmansodalle. Virallinen rauhansopimus, joka selittää vihollisuuksien loppumisen saatetaan allekirjoittaa maanantaina edellyttäen, että riita neljästä Hokkaidosta pohjoiseen olevasta saaresta, jotka ovat olleet Venäjän miehittämiä II maailmansodasta lähtien, voidaan ratkaista.
Venäjä on myöntänyt palauttavasta kaksi saarta, mutta ei luovuta muita, kunnes rauhansopimus on allekirjoitettu. Japani vastustaa allekirjoitusta, kunnes se saa kaikki saaret. Konflikti, joka on kestänyt vuosikymmeniä, saatetaan silti ratkaista tällä viikolla.”
Tästä uutisesta ei ole saatu tietoa muista lähteistä ja kuten The New York Times toteaa, allekirjoittaminen voi viipyäkin.
Kuriilien kysymys on ollut täydellisessä uutispimennossa Venäjällä 21.11.2004 jälkeen. Tuolloin Venäjän television Ykköskanava ilmoitti, että Venäjä ja Japani ovat päässeet sopimukseen puolesta Kuriilien kysymyksessä.
Tätäkään uutista ei ko. aikana varmistanut mikään muu uutistaho. Ainoa kommentti Kuriilien kysymykseen on sen jälkeen ollut venäläinen uutinen, jossa kerrottiin seitsemän Kauko-Idän piispan sanoneen, ettei Kuriileja ja Karjalaa pidä palauttaa.
Marraskuussa Kuriilien kysymys oli paljon esillä venäläisissä tiedotusvälineissä. Moscow Newsin mukaan (16.11.04) ulkoministeri Sergei Lavrov on 14.11.04 luvannut palauttaa Kuriilien saarista kaksi Hrutshevin aikana annetun lupauksen mukaisesti.
Japani kuitenkin UPI:n mukaan (17.11.04) kieltäytyy hyväksymästä presidentti Putinin ehdotusta vain kahden saaren palauttamiseksi. - Rauhansopimusta ei voida allekirjoittaa, ennen kuin on tehty selväksi, keille neljä saartaa kuuluu, on pääministeri Juichiro Koizumi sanonut UPI:n mukaan.
Japani siten vaatii kaikkien neljän saaren palauttamista. Presidentti Putin on toistaiseksi vahvistanut pitäytyvänsä vain 1956 solmitussa Neuvostoliiton ja Japanin välisessä sopimuksessa, jonka mukaan Habomain saariryhmä ja Shikotan saari palautetaan rauhansopimuksen solmimisen jälkeen.
On mahdollista, että Kuriilien kysymys jää vielä maanantaina avoimeksi ja se otetaan näyttävästi esille rauhansopimuksen solmimisen kanssa maaliskuussa presidentti Putinin vieraillessa Japanissa.
Kuriilien kysymystä on usein verrattu Karjalan kysymykseen. Viime sotien seurauksena Neuvostoliitto pakko-otti Suomelta Karjalan ja muita alueita. Kansalaiskeskustelu Suomessa tästä asiasta on alkanut. Poliitikot kuitenkin loistavat poissaolollaan tästä keskustelusta, eikä virallinen Suomi puhu asiasta mitään.
[muokkaa] Venäläinen www.utro.ru 18.03.2005: Kuriilien kysymys etenee
Kuriilien kysymys oli 21.11.04 – 18.03.05 käytännössä täydellisessä uutispimennossa Venäjällä. Asiasta ei kirjoitettu mitään. Marraskuussa Venäjän television Ykköskanava ilmoitti, että Venäjä ja Japani ovat päässeet sopimukseen puolesta Kuriilien kysymyksessä. Tätäkään uutista ei ko. aikana varmistanut mikään muu uutistaho. Ainoa kommentti Kuriilien kysymykseen on sen jälkeen ollut venäläinen uutinen, jossa kerrottiin seitsemän Kauko-Idän piispan sanoneen, ettei Kuriileja ja Karjalaa pidä palauttaa.
Venäläinen [1] raportoi 18.03.05, että Venäjän ulkoministeri Lavrov ja Japanin ulkoministeri Matimyra keskustelivat puhelimessa presidentti Putinin vierailun järjestämisestä ja aikataulusta. Venäjän ulkoministeriön mukaan 22. huhtikuuta on Venäjän ja Japanin kansainvälinen tapaaminen Tokiossa, jossa keskustellaan taloudesta.
30-31.05.05 ulkoministeri Lavrov matkustaa Japaniin, jossa käsitellään Venäjän ja Japanin huippukokousta ja miten siitä saataisiin mahdollisimman onnistunut. Seuraavan kerran Japanin ja Venäjän välisiä kysymyksiä käsitellään ensi viikon aikana puhelimitse.
Kuriilien kysymystä on vuoden 2005 aikana käsitelty vähän tiedotusvälineissä. The New York Times 06.02.2005 uutisoi ennenaikaisesti, että Venäjä ja Japani voivat allekirjoittaa maanantaina 07.02.05 rauhansopimuksen. Artikkelin mukaan ”Japani ja Venäjä ovat päättäneet kunnioittaa maitten välisen diplomaattisen sopimuksen 150. vuosipäivää panemalla lopun II maailmansodalle. Virallinen rauhansopimus, joka selittää vihollisuuksien loppumisen saatetaan allekirjoittaa maanantaina edellyttäen, että riita neljästä Hokkaidosta pohjoiseen olevasta saaresta, jotka ovat olleet Venäjän miehittämiä II maailmansodasta lähtien, voidaan ratkaista.”
Marraskuussa 2004 Kuriilien kysymys oli paljon esillä venäläisissä tiedotusvälineissä. Moscow Newsin mukaan (16.11.04) ulkoministeri Sergei Lavrov on 14.11.04 luvannut palauttaa Kuriilien saarista kaksi Hrutshevin aikana annetun lupauksen mukaisesti.
Japani kuitenkin UPI:n mukaan (17.11.04) kieltäytyi hyväksymästä presidentti Putinin ehdotusta vain kahden saaren palauttamiseksi. ”Rauhansopimusta ei voida allekirjoittaa, ennen kuin on tehty selväksi, keille neljä saartaa kuuluu”, on pääministeri Juichiro Koizumi sanonut UPI:n mukaan.
Kuriilien kysymys etenee ja osapuolten tavoitteena on järjestää huippukokous, jossa sopimus voidaan allekirjoittaa. Tällä hetkellä tärkeimpänä ongelmakohtana voidaan arvioida olevan se taloudellinen panostus, minkä Japani tulee Kuriilien palauttamisen vastapainona tekemään.
Vastavuoroisuuden luonteen osalta Kuriilien ja Karjalan kysymykset eroavat toisistaan. Japani oli hyökkäysvaltio, kun Suomi ei sitä ollut, Suomi oli uhri. Sen vuoksi Neuvostoliitto ja sen seuraajavaltio Venäjä kantavat vastuun sodan seurauksista ja niiden korvaamisesta. Avoimia kysymyksiä on paljon, esim. sotakorvaukset, ns. saksalaisen omaisuuden takavarikointi, sodan tuhot, sodan uhrit ja Suomen maksamat valtavat sotakorvauksen nimellä kulkeneet maksut.
[muokkaa] Putin Japaniin 20-22.11.2005
Venäläinen [2] kertoo, että Venäjän presidentti Vladimir Putin vierailee Japanissa 20-22.11.2005. Lenta.ru arvioi, että Putin ja Japanin pääministeri Koidzumi keskustelevat maitten välisestä rajasopimuksesta sekä aluekysymyksistä.
Venäläiset tiedotusvälineet ovat tänä syksynä vaienneet Kuriilien kysymyksestä. Kesällä saadun tiedon mukaan maat olisivat päässeet sopuun puolesta Kuriilien eli Sahalinien saarista. Tämä ratkaisu ei tyydyttänyt Japania.
Japani on ilmoittanut toistuvasti, ettei se allekirjoita rauhansopimusta Venäjän kanssa, ennen kuin koko Kuriilien kysymys on ratkaistu. Neuvotteluja on käyty useita vuosia. Neuvottelut alkoivat päästä konkreettiselle tasolle, kun ne siirtyivät noin vuodeksi ulkoministerien väliseksi ja sen jälkeen ns. seitsemän viisaan miehen tasolle.
Koska Japani oli Neuvostoliiton ja Saksan ohella toisen maailmansodan hyökkääjävaltio, ei Venäjä luovu Kuriilien saarista ilmaiseksi. Julkisuudessa ei ole puhuttu rahasummista, mutta huhujen mukaan kyseessä olisi erittäin merkittävä Japanin panostus Siperian kehittämiseen.
Kun presidentti Putin nyt on päättänyt lähteä Japaniin, se merkinnee sitä, että sopimus Kuriileista ja rauhansopimus syntyvät. Tällainen tilanne olisi vahva myönteinen askel ja edistäisi rauhanomaista kehitystä sekä taloudellista hyvinvointia Aasiassa.
Kuriilien palautus poistaisi yhden esteen Karjalan ja muiden pakkoluovutettujen alueitten palautukselta. On selvää, ettei Venäjä ole voinut antaa minkäänlaista myönteistä signaalia Karjalan palauttamisesta, koska se olisi välittömästi vaikuttanut Kuriilien palautuksessa tarvittavaan panostukseen.
Kuriilien palautuksella olisi todennäköisesti myös positiivinen vaikutus Königsbergin eli Kaliningradin neuvotteluihin. Tämä on vanhaa Itä-Preussin aluetta, jonka Saksa haluaa takaisin. Tämäkin kysymyksen osalta on vallinnut täysi hiljaisuus, on odotettu jotain.
Kuriilien neuvotteluilla ja Karjalan palautuskysymyksellä on muutama erittäin merkittävä ero. Kuriilien taloudellinen merkitys on vähäinen, Karjalan merkitys Suomen taloudelle erityisesti Venäjälle etabloitumisen ja Suomen talouden kehittämisen näkökulmasta aivan keskeinen. Toinen on se, että Japani ja Neuvostoliitto/Venäjä olivat molemmat hyökkääjävaltioita. Suomi sen sijaan oli uhri, jonka kimppuun Neuvostoliitto hyökkäsi.
Kolmas erittäin merkittävä ero on siinä, että Japanin valtiojohto pääministerin johdolla on systemaattisesti ja määrätietoisesti ajanut Kuriilien palautusta. Asiaa on selvittänyt myös parlamentaarinen valtuuskunta.
Suomessa sen sijaan maan presidentti, Tarja Halonen (sd), sanoo tiukasti, ettei hän suostu ottamaan Karjalan kysymystä edes esille, eikä hän suostu puhumaankaan siitä. Suomen pääministeri, Matti Vanhanen (kepu), lupaa Karjalan maat venäläisille kysymättä maitten oikeilta omistajilta eli evakoilta mitään. Myöskään hän ei suostu keskustelemaan Karjalasta.
Myös muut viralliset presidenttiehdokkaat vaikenevat Halosen ja Vanhasen ohella. Heidi Hautala ja Timo Soini ovat valmiita puhumaan asiasta, kun se otetaan esille. Molemmat myös pitävät Karjalan viemistä vääryytenä ja Soini haluaisi, että vääryys korjataan.
Ainoa, joka puhuu rohkeasti mm. sotasyyllisyys- ja Karjalan kysymyksestä on presidenttiehdokkaaksi pyrkivä professori Arto Lahti. Lahti on myös selvittänyt palautuksen taloudellisia vaikutuksia ja todennut, että palautus on win-win –tilanne Suomelle ja Venäjälle. Palautus myös toimii Suomen talousveturina.
Kuriilien kysymyksen positiiviset neuvottelut ja rakentava lopputulos olisi positiivinen lähtölaukaus Karjalan ja muiden pakkoluovutettujen alueitten palautukselle.
[muokkaa] Venäläinen Newsru.com 24.10.2007
Venäläinen [3] uutisoi 24.10.2007 huhua, jonka mukaan Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrovin vierailun aikana Japani olisi esittänyt kompromissiratkaisua Kuriilien kysymyksessä. Huhua ei ole viralliselta taholta vahvistettu, eikä kumottu.
Kuriilien kysymystä on yritetty ratkaista jo Nikita Hrutsevin aikana. Muutama poiminta Pro Karelian Kuriilit-artikkeleista selvittää asiaan liittyviä vaiheita.
[muokkaa] Amurilla ja Kuriileilla tiivis yhteys
Amur-joella on tiivis yhteys Sahalinin alueeseen, johon myöskin Kuriilien saaret kuuluvat. Neuvostoliitto valtasi neljä Kuriilien saarta II maailmansodan loppuvaiheessa. Japani ja Venäjä eivät tämän vuoksi ole vieläkään allekirjoittaneet rauhansopimusta. Japani vaatii hallitustasolla saaria aktiivisesti takaisin.
Kuriilien kysymys on jälleen hyvin ajankohtainen. Ulkoministeri Lavrov oli Kommersantin mukaan 24.10.07 Japanissa vierailulla. Virallisia vahvistuksia ei ole, mutta huhujen mukaan japanilaiset olisivat tehneet vastaantuloesityksen Venäjälle Kuriilien kysymyksestä.
[muokkaa] Kuriilien kysymyksessä vellottu edestakaisin
Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov on kertonut välttämättömyydestä solmia Japanin kanssa rauhansopimus ja päästä ystävällisiin suhteisiin naapureitten kanssa (Delfi 14.11.04). Moscow Newsin (16.11.04) mukaan Lavrov on 14.11.04 luvannut palauttaa Kuriilien saarista kaksi Hrutsevin aikana annetun lupauksen mukaisesti.
Japani kuitenkin UPI:n mukaan (17.11.04) kieltäytyy hyväksymästä presidentti Putinin ehdotusta vain kahden saaren palauttamiseksi. - Rauhansopimusta ei voida allekirjoittaa, ennen kuin on tehty selväksi, keille neljä saartaa kuuluu. Presidentti Putin on toistaiseksi vahvistanut pitäytyvänsä vain 1956 solmitussa Neuvostoliiton ja Japanin välisessä sopimuksessa, jonka mukaan Habomain saariryhmä ja Shikotan saari palautetaan rauhansopimuksen solmimisen jälkeen.
Venäjän television ykköskanavan pääuutisten mukaan (21.11.04) Venäjä ja Japani ovat päässeet sopimukseen Kuriilien saarten palauttamisesta. Venäjän ja Japanin välisen rauhanteon yhteydessä Venäjä palauttaa aluksi Habomain saariryhmän ja Shikotan saaren. Jatkossa ”toimitaan terveen järjen mukaan”. Neuvotteluissa on tunnustettu, että saaret ovat alun perin kuuluneet Japanille.
Russian Reform Monitor No 1326 uutisoi jo 21.11.05 Venäjän presidentti Vladimir Putinin ja Japanin pääministeri Junichiro Koizumin tapaamista arvioimalla, että läheinen Venäjä-Japani –talousyhteistyö voi auttaa ratkaisemaan Kuriilien neljän saaren kiistan. Valtionpäämiehet keskustelivat kiistanalaisesta aiheesta Tokion tapaamisessa.
Myöhemmin Koizumi korosti sitoutumistaan syvenevään taloudelliseen yhteistyöhön Venäjän kanssa keinona "lisätä keskinäistä luottamusta siten, että tulevaisuudessa voimme allekirjoittaa rauhansopimuksen".
Putin, joka varoitti ennen Japanin matkaansa, ettei hän keskustelisi saarten kysymyksestä, sanoi rauhansopimuksen puutteen "haittaavan taloudellisten suhteitten kehittymistä", mutta korosti, että Venäjä tekisi "mitä tahansa mahdollista ratkaistakseen tämän ongelman". Ulkopuolisista lähteistä saadun tiedon mukaan kysymystä ratkaisemaan olisi jälleen asetettu uusi asiantuntijaryhmä kummassakin maassa.
Nämä lainaukset osoittavat, että asiassa on vellottu edes takaisin löytämättä lopullista ratkaisua. Venäjän suurilla öljytuloilla on ratkaisuun ollut ilmeisesti hidastava vaikutus, koska Japanin investoinnit Siperiaan eivät enää ole yhtä välttämättömiä kuin aikaisemmin. Venäjän suurvaltatunnon ja vahvan nationalismin kasvu ei ole edistänyt sopimuksen syntyä. Japanin lisäksi mm. Shell on kokenut pahan takaiskun venäläisten toimesta Sahalinin saarella.
[muokkaa] Japani ja Venäjä sopuun Kuriileista ja rauhansopimuksesta?
[muokkaa] Kuriilien kysymys taas erittäin ajankohtainen
Kuriilien saariryhmän palauttaminen Venäjältä Japanille on jälleen ajankohtainen aihe. Sekä Japanin pääministeri Yasuo Fukuda että Venäjän presidentti Vladimir Putin ovat ottaneet saarikysymyksen selvittämiseen positiivisesti kantaa. Yksityiskohdat ovat epäselvät, mutta olennaista lähentymistä on ilmeisesti tapahtunut.
Japanin valtiojohdon suhtautuminen Kuriilien palautuskysymykseen eroaa täydellisesti Suomen valtionjohdon suhtautumisesta ns. Karjala-kysymykseen. Japani ei ole suostunut allekirjoittamaan rauhansopimusta Venäjän kanssa, koska Venäjä pitää yhä hallussaan neljää eteläistä saarta Kuriilien saariryhmässä.
Suomen valtio tukee Venäjän toimintaa Karjalassa ja lähialueyhteistyörahoituksen muodossa erityisesti muualla kuin lähialueilla. Tämän asenteisiin liittyvän vastakkainasettelun tekee entistä kummallisemmaksi se, että Japani oli yksi II maailmansodan hyökkääjävaltioista ja Suomi oli puolustajavaltio.
[muokkaa] Japani viettää Pohjoisten alueiden päivää ja vaatii palautusta
Japanissa vietetään Pohjoisten alueiden päivää 7. helmikuuta. Hallitus järjesti koko kansan joukkokokouksen pohjoisten alueiden palauttamiseksi 07.02.2008. Näillä alueilla tarkoitetaan Etelä-Kuriilien neljää saarta. Tätä päivää vietetään vuosittain Japanin ja Venäjän välillä 07.02.1855 allekirjoitetun ensimmäisen sopimuksen muistoksi.
Newsru.com'n mukaan pääministeri Fukuda korosti muistopäivän puheessaan haluaan keskustella Kuriilien kysymyksestä Venäjän johtajan kanssa kesäkuun G8-kokouksessa Japanissa. Hän haluaa vahvistaa yhteistyötä Venäjän kanssa, mutta pitää Etelä-Kuriileja yhtenä Japanin alkuperäisistä alueista. Kuriilit ovat siten edelleen kynnyskysymys maitten välisissä suhteissa.
[muokkaa] Kissakonsertilla tukea palautushankkeelle
Palautusvaatimusta terästivät Newsru.com'n mukaan muistopäivänä japanilaiset äärijärjestöt, jotka ajoivat kaduilla agitaatiobusseilla ja vaativat ottamaan japanilaisten omat saaret pois Venäjältä. He järjestivät kissojen konsertiksi kutsutun tilaisuuden (maaliskuisten kissakonserttien tyylinen, ärsyttävästi mouruava valituskuoro) Venäjän lähetystön luona.
Japanilainen parlamentaarinen saarivaltuuskunta kävi muutama vuosi sitten pari kertaa Suomessa hakemassa neuvoa siitä, miten Kuriilien kysymyksessä tulisi Venäjän kanssa toimia.
Ottaen Suomen valtiojohdon oman asenteen huomioon, voidaan vain ihmetellä, kuinka tyhjin käsin he ovat virallisista tapaamisista joutuneet poistumaan. Suomella tuskin on ollut antaa ainuttakaan rakentavaa neuvoa positiivisesta strategiasta. Estämiseen olisi varmasti neuvoja löytynyt.
[muokkaa] Putin haluaa olla rauhansopimuksen allekirjoittaja
Japani ja Venäjä ovat neuvotelleet useita kertoja Kuriileista. Jo useamman vuoden ajan on raportoitu edistymisestä ja arvioitu neuvottelujen tuottavan hyvän tuloksen. Venäjän hallinnon vaurastumisen mukana halukkuus saarien palauttamiseen japanilaisia investointeja vastaan on selvästi heikentynyt.
Radio Eho Moskvy raportoi 07.02.2008, että Putin on ehdottanut Japanille uusia neuvottelua. Fukudan mukaan hän on saanut Putinilta kirjeen, jossa tämä ilmoittaa aikovansa tehdä lopun Kuriilien kiistasta. Eho Moskvyn mukaan Fukuda aikookin tavata Putinin Moskovassa ennen uuden presidentin virkalan vannomista eli ennen toukokuun 2008 alkua.
Kummassakaan uutisessa ei käsitellä sitä, mitä Etelä-Kuriileilla nyt tarkoitetaan. Periaatteessa kyse on neljästä saaresta, jotka Venäjä valtasi II maailmansodan aivan loppuvaiheessa ja joita se pitää sitkeästi hallussaan. Aikaisempien tietojen mukaan jo Nikita Hrutsev olisi ollut valmis luopumaan kahdesta saaresta, mitä Japani ei ole hyväksynyt.
[muokkaa] Kuriilien kysymys on ollut kuuma aihe
Kuriilien kysymys on ollut Venäjän ja Japanin välillä kuuma aihe, josta on neuvoteltu paljon. Edellinen kiihkeä kausi oli vuosina 2004-05.
Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov kertoi välttämättömyydestä solmia Japanin kanssa rauhansopimus ja päästä ystävällisiin suhteisiin naapureitten kanssa (Delfi 14.11.04). Moscow Newsin (16.11.04) mukaan Lavrov oli 14.11.04 luvannut palauttaa Kuriilien saarista Habomain saariryhmän ja Shikotan saaren Nikita Hrutsevin aikana annetun lupauksen mukaisesti.
Japani kuitenkin UPI:n mukaan (17.11.04) kieltäytyi hyväksymästä ehdotusta vain kahden saaren palauttamiseksi. - Rauhansopimusta ei voida allekirjoittaa, ennen kuin on tehty selväksi, keille neljä saartaa kuuluu.
[muokkaa] Kuriilien kysymyksessä vellottu edestakaisin
Venäjän television ykköskanavan pääuutisten mukaan (21.11.04) Venäjä ja Japani olivat päässeet sopimukseen Kuriilien saarten palauttamisesta. Venäjän ja Japanin välisen rauhanteon yhteydessä Venäjä palauttaa aluksi Habomain saariryhmän ja Shikotan saaren. Jatkossa ”toimitaan terveen järjen mukaan”. Neuvotteluissa on tunnustettu, että saaret ovat alun perin kuuluneet Japanille.
Russian Reform Monitor No 1326 uutisoi jo 21.11.05 Putinin ja Japanin pääministeri Junichiro Koizumin tapaamista arvioimalla, että läheinen Venäjä-Japani –talousyhteistyö voi auttaa ratkaisemaan Kuriilien neljän saaren kiistan. Valtionpäämiehet keskustelivat kiistanalaisesta aiheesta Tokion tapaamisessa.
[muokkaa] Kuriilien palautus on erittäin kiinnostava Suomelle
Ehkä näille spekulaatioille ja tilannevaihteluille nyt saadaan myönteinen loppu. Tilanne on Suomen kannalta erittäin kiinnostava, jos Japani ja Venäjä löytävät asiassa sovinnon. Usein sanotaan, että Karjalan palauttamisesta ei voida puhua, ennen kuin Kuriilit on palautettu, koska Kuriileihin liittyy erittäin merkittäviä taloudellisia panostuksia Japanin puolelta.
Esimakua Venäjän linjasta saatiin, kun marraskuussa 2007 Newsru.com ja Gazeta GCT uutisoivat, että Venäjä palauttaa Kiinalle tammikuussa 2008 Habarovskin kaupungin lähellä Amur-joessa olevan Tarabarov-saaren ja puolet Bolsoi Ussuriskij –saaresta.
[muokkaa] Neuvostoliitto ja Venäjä luovuttaneet Kiinalle alueita
Neuvostoliitto luovutti Kiinalle jo 1991 alueella olevan Damanskin saaren. Venäjä ja Kiina allekirjoittivat uutta rajasiirtoa koskevan sopimuksen Pekingissä 14.10.2004 ja Venäjä ratifioi sen 01.06.2005. Alueet siirtyivät sopimuksen mukaan Kiinalle tyhjinä tammikuussa 2008. Tämän uutisen toteutumista ei ole näkynyt tietoa tammikuussa.
Tämä merkitsee sitä, että Venäjä on jo alkanut asteittain luopua valloittamistaan ja pakkoluovuttamistaan alueista. Ylivoimaisesti suurin palautus tapahtui, kun Neuvostoliiton sortuessa mm. Baltian maat saivat vapautensa ja Saksat yhdistyivät.
[muokkaa] Kuriilien jälkeen Suomen alueiden vuoro
Kuriilien saarten sopimuksen jälkeen on luonnollista ryhtyä käsittelemään Karjalan, Petsamon, Sallan, Kuusamon ja Suomenlahden eräiden ulappasaarten palauttamista Suomelle eli Tarton rauhan 1920 rajojen palauttamista.
Sekä Habarovskin alueen palautus, Neuvostoliiton satelliittien uudelleen itsenäistyminen ja Kuriilien palautus ovat selvästi poliittisesti hyvin voitollisia Venäjälle. Maa on saanut palautuksista arvostusta ja positiivista imagoa.
Taloudellisesta näkökulmasta Kuriilien palautus tuo Venäjälle lisää pääomia ja ilmeisesti lisää vahvuutta uuden kaasuputken rakentamiseen. Venäjä saa myös tarvitsemaansa tukea Kiinan kanssa neuvotteluilleen.
[muokkaa] Palautus on win-win -katalyytti
Karjalan ja muiden Suomelta pakkoluovutettujen alueitten palautus toimii Suomessa voimakkaansa kasvua kehittävänä katalyyttinä, joka välittömästi alkaa myös säteillä lisääntyvästi liiketoimintaa ja teknologian siirtymistä Venäjän puolelle.
Kuriilien palautus ja Suomen alueitten palautus ovat vahvasti win-win –tapahtumia, jotka rakentavat luottamusta ja edistävät aitoa yhteistyötä.
[muokkaa] Kuriileihin liittyviä artikkeleita:
Venäjänvastainen mielenosoitus Tokiossa
Onko Kuriilien kysymys ratkeamassa?
Putin Japaniin 20-22.11.05
South Kuriles / Northern Territories
New Your Times: Venäjä ja Japani voivat allekirjoittaa ...
Derjabin: Karelia is not Kuriles
Kuriilit ja Karjala
