LAHDENPOHJA
WikiKarelia
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Yleistä Lahdenpohjasta
Lahdenpoh¡å
Kokonaispinta-ala 1939: 5,4 km²
Maapinta-ala 1939: 5,3 km²
Asukkaita: 1939: 1959
Asukastiheys 1939: 369/km²
www.lahdenpohja.org
Laatokan pohjoisosien miellyttäviin kaupunkeihin kuuluva Lahdenpohja on sekoitus suomalaisia muistoja ja ¬neuvostoliittolaista tyylitajuttomuutta. Puutalomainen suomalainen kauppalan tunnelma on säilynyt Lahdenpohjassa paremmin kuin missään muualla valloitetun Karjalan alueella.
[muokkaa] Lahdenpohjan historia
Lahdenpohja oli pieni kauppala Jaakkiman maalaiskunnan keskellä. Se perustettiin ikivanhalle Sieklahden kauppapaikalle 1663, ja siitä tuli kauppala 1924. Vuonna 1912 valmistui rautatie Lahdenpohjan satamaan, jota pidettiin Laatokan suojaisimpana. Suomen aikana Huuhanmäessä ja Rauhalassa oli kasarmialueet. Ne olivat vielä Jeltsinin kaudella sotilaallisessa käytössä mutta ne on sittemmin hylätty kokonaan.
Suomen maaseudun elinvoimaa kuvastavat asukasluvut vuodelta 1939: Jaakkiman kunnassa asui lähes 10 000 asukasta, Lahdenpohjan kauppalassa vain 2000.
Jatkosodan lopussa Lahdenpohja jätettiin Neuvostoliitolle suhteellisen hyvässä kunnossa. Monia puurakennuksia jäi pystyyn, kun alue jätettiin Neuvostoliiton käyttöön ilman taisteluita.
[muokkaa] Lahdenpohja 2004
Nykyään Lahdenpohja on piirin pääkaupunki ja suuri asutuskeskus, jossa asuu noin 8000 asukasta. Väkiluku on romahtanut neuvostovuosista usealla tuhannella. Heitä työllistää eniten vanerikombinaatti, joka toimii entisen suomalaisen Laatokan Puu Oy:n tiloissa. Kulttuuritalo on rakennettu Säässynänmäen kalliolle entisen suojeluskuntatalon paikalle. Suuret kerrostaloalueet sijaitsevat ydinkeskustan molemmin puolin.
Lahdenpohjassa kuuluvat Suomen valtakunnalliset radioasemat, myös GSM toimii. Lahdenpohjassa on hyvät palvelut pääkadun varrella. Majoitustilaakin riittää.
Lahdenpohjan majoitusta hallitsee matkailukeskus Jakkimvaara, joka sijaitsee Rantakadun varrella entisellä rautatieaseman alueella. Neuvostoaikana siinä oli laivaston kasarmialue. Valikoimissa on kolmen hotellirakennuksen ohella uusi rivitalo sekä kaksi hirsirakennusta, joissa on neljä vuodetta ja sohva sekä keittiö, sauna, suihku, vessa ja takka.
[muokkaa] Suomalaiset rakennukset
Lahdenpohjassa on säilynyt kymmeniä rakennuksia Suomen kaudelta. Ohitustien varrella on ruman hallintorakennuksen oikealla puolella sininen puutalo, joka on nykyään lastensairaala. Talossa asui Veikko Vennamo. Tässä Fennanderin suvun talossa on toiminut Kansallis-Osake-Pankki.
Muutama talo tietä ylöspäin (Hiitolan suunta) on vanha haaleanvihreä paloasema, joka on edelleen samassa käytössä. Tien toisella puolella näkyy sininen puutalo Suomen kaudelta, entinen Hotelli, jossa oli myös kahvila ja leipomo.
Tästä kääntyy keskustaan pääkatu, jonka varrella on useita Suomen kauden rakennuksia. Maamerkkinä toimiva kaksikerroksinen keltainen Osuusliike Laatokan funkkistalo on liikerakennuksena. Sen länsipuolella oleva nykyinen postitoimisto on kauniissa harmaassa puutalossa, jossa ennen sotia toimi Jaakkiman Seudun Osuuskassa.
Pääkadun ja sen kanssa risteytyvän Laatokan puistokadun risteyksestä pohjoiseen on valkoisessa funkkistalossa entinen alkoholiliike ja Jaakkiman Säästöpankki, kartalla nro 11. Puistikon varrella on entinen Hotelli Puistola, joka on nykyään sairaala. Puiston päässä on entinen kauppalan kansakoulu. Kartalla nro 10.
Rannan tuntumassa on nykyisen torin vieressä säilynyt entinen rautatieasema, jossa on nyt hotelli Karlen. Niin sanottu uusi asema sijaitsi nykyisen Annikka-hotellin pohjoispuolella, ja siellä on säilynyt merkkejä aseman toiminnasta. Asema-alueen länsipuolella on säilynyt keltaiseksi maalattu Lätin kerrostalo.
[muokkaa] Keskuspuisto
Viehättävä keskuspuisto erottaa keskustan kauppakadun ohitustiestä. Kun Lahdenpohja piti luovuttaa Stalinin diktatuurille, puiston paikalla oli aukio. Nykyään keskellä puistoa on huvimajaa muistuttava ortodoksinen rukoushuone. Pienen sipulin päässä on risti. Kirkon vieressä on neuvostoaikainen sotamonumentti. Se edustaa yltiömaskuliinista neuvostoromantiikkaa. Patsaan jalusta on erityisen korkea, koska siihen kiinnitetyillä laatoilla on niin paljon kaiverrettua tekstiä.
[muokkaa] Jaakkiman kirkko
Surullinen kirkonraunio hätkähdyttää Lahdenpohjasta Hiitolan suuntaan ajettaessa tien oikealla puolella. Kirkko valmistui 1851 C L Engelin piirustusten mukaan. Neuvostoaikana kirkkoa käytettiin vankilana, konekorjaamona ja varastona.
Kirkkoon mahtui 3000 ihmistä, mutta 1977 se tuhoutui tulipalossa. Nykyään se on ruohottunut rauniomonumentti, jonka koko pysähdyttää melkein yhtä paljon kuin rakennuksen dramaattiseen historiaan liittyvä mielettömyys. Kartalla nro 12.
Kirkon vieressä on suomalaisten muistomerkki, jossa kaikki muistokivet ovat metalliristin vieressä päällekkäin. Ylimpänä on 1918 sodan muistokivi. Keskimmäiseen kiveen on kiinnitetty laatta ”1939–1940, 1941–1944. Isien uskon, kodin, lainsuojan ja maan vapauden puolesta uhrautuneitten muistoksi”.
Kirkon seinään on kiinnitetty 1994 nimilaatta, jossa on Pro Patria tekstin alla 37 nimeä vuodelta 1918 ja 291 nimeä talvisodan ja jatkosodan vuosilta. Vieressä on myös historiallinen kartta Jaakkiman seudusta.
Jaakkiman kirkonraunioita vastapäätä on vuonna 2000 rakennettu tsasouna. Kirkon lähiseudun nähtävyyksiin kuuluu myös päätien toisella puolella sijaitseva 1928 rakennettu kansakoulu ja hiekkatien takana sijaitseva entinen Jaakkiman kristillinen kansanopisto. Nykyään tämä kookas valkoinen rakennus toimii lastentalona, kartalla nro 14.
[muokkaa] Hautausmaa
Jaakkiman vanha hautausmaa on edelleen jäljellä. Noin 99 prosenttia haudoista on nykyään venäläisiä, mutta suomalaisia hautakiviä on useita, jos jaksaa etsiä. Suurimmassa pystyssä olevassa hautakivessä lukee ”Jaakkiman ensimmäinen kirkkoherra Simon Paganus syntyi 1603 kuoli 1675”.
Ikikuusten keskellä on ruostuneita ristejä (Hultin) ja muita kiviä (Kronberg, Pelkonen, Jaatinen, Kekäräinen-Hopia). Aivan hautausmaan länsipäässä on jäljellä yli kolmimetrinen kivi, jossa on teksti ¬Kilpiö.
Hautausmaan portti on jäljellä suomalaisajalta. Portilta näkyy pienen notkelman takana vanha pappila, kartalla nro 15. Pappilan vasen pääty on edelleen näyttävä komeine koristuksineen, mutta nykyään pappila on monen perheen vuokrakasarmi. Siihen on lisätty kaksi neuvostosisäänkäyntiä.
