Luovutetun Karjalan luonto
WikiKarelia
Ehdotus luovutetun Karjalan luonnon käsittelyn perusrungoksi:
[muokkaa] LUOVUTETUN KARJALAN MAANTIEDE
[muokkaa] Kallioperä
[muokkaa] Viipurin rapakivimassiivi (vyborgiitti)
[muokkaa] Laatokan Karjalan graniitit, gneissit, liuskeet ym.
[muokkaa] Mainittavat pitäjäkohtaiset kallioperämuodostumat
[muokkaa] Maaperä
[muokkaa] Viipurin länsipuolinen moreeni- ja siirtolohkarealue
[muokkaa] Viipurin itä- ja kaakkoispuoliset hiekka- ja savikkoalueet
[muokkaa] Mainittavat pitäjäkohtaiset maaperämuodostumat
[muokkaa] Vesistöt
[muokkaa] Joet ja vedenjakajat
[muokkaa] Järvet
[muokkaa] Mainittavat pitäjäkohtaiset purovesistöt ja lähteet
[muokkaa] LUOVUTETUN KARJALAN ELIÖMAANTIEDE
[muokkaa] Pitäjät eliömaakunnittain
Eliömaakuntien kaikkien pitäjien maininta antaa kuvan sekä eliömaakuntien laajuudesta että alueluovutusten jakautumisesta. Ääripäinä ovat Karjalan kannas ja Etelä-Savo. Toisen maailmansodan jälkeiset pitäjien yhdistämistiedot antavat taasen kuvan pitäjän merkityksen muuttumisesta paikkatiedon ilmaisijana.
Toisaalta varsinkin Etelä-Savon osalta eliömaakuntien ratkaisevasti historiallisesti maakunnista eroa piirre tulee hyvin ilmi: kukapa meistä pitäisi vaikkapa Luumäkeä tai Lappeenrantaa osana Savosta.
Kaikki Etelä-Karjalaan (Karelia australis EK, Ka) kuuluvat pitäjät
Lakkautettu
Antrea Heinjoki Johannes Jääski Kirvu Koivisto mlk Koivisto kpl Lavansaari Räisälä Seiskari Suursaari Säkkijärvi Tytärsaari Viipuri Viipuri Vahviala Vuoksenranta
Osin luovutetut pitäjät, toiminnassa Toisen maailmansodan jälkeen
Nuijamaa (1989 asti) Vehkalahti (2003 asti) Virolahti Ylämaa
Ei alueluovutuksia
Haapasaari (1974 asti) Hamina Karhula kpl (1977 asti) Kotka Kymi (1977 asti) Miehikkälä Sippola (1975 asti)
Kaikki Karjalan kannakseen (Istmus kareliensis Kk, Ik) kuuluvat pitäjät
Lakkautettu
Kanneljärvi Kivennapa Kuolemajärvi Metsäpirtti Muolaa Pyhäjärvi Rautu Sakkola Terijoki Uusikirkko Valkjärvi Vuoksela Äyräpää
Kaikki Etelä-Savoon (Savonia australis ES, Sa) kuuluvat pitäjät
Osin Luovutetut pitäjät, toiminnassa Toisen maailmansodan jälkeen
Ilmee (1946 asti) Joutseno Lappee (1967 asti) Rautjärvi Ruokolahti
Ei alueluovutuksia
Anttola (2001 asti) Hirvensalmi Ilmee Kangasniemi Kerimäki Kouvola Joutsa (2008 asti) Juva Lappeenranta Lauritsala kpl (1967 asti) Leivonmäki (2008 asti) Lemi Luumäki Mikkeli Mikkeli mlk (2001 asti) Mäntyharju Puumala Ristiina Savitaipale Savonlinna Sulkava Sääminki (1973 asti) Taipalsaari Valkeala
Kaikki Laatokan Karjalaan (Karelia ladogensis LK, Kl) kuuluvat pitäjät
Lakkautettu
Harlu Hiitola Impilahti Jaakkima Lahdenpohja kpl Kaukola Kurkijoki Käkisalmi Käkisalmi mlk Lumivaara Ruskeala Salmi Soanlahti Sortavala Sortavala mlk Suistamo
Osin luovutetut pitäjät, toiminnassa Toisen maailmansodan jälkeen
Parikkala Pälkjärvi (1946 asti) Saari (2005 asti) Simpele (1973 asti) Uukuniemi (2005 asti)
Kaikki Pohjois-Karjalaan (Karelia borealis PK, Kb) kuuluvat pitäjät
Lakkautettu
Korpiselkä Suojärvi
Osin luovutetut pitäjät, toiminnassa Toisen maailmansodan jälkeen
Ilomantsi Kitee Värtsilä (2005 asti)
Ei alueluovutuksia
Eno Joensuu Juuka Kaavi Kesälahti Kiihtelysvaara (2005 asti) Kontiolahti Lieksa Nurmes Pielisjärvi (1973 asti) Polvijärvi Pyhäselkä Rääkkylä Säyneinen (1971 asti) Tohmajärvi Tuupovaara (2005 asti) Valtimo
[muokkaa] Metsätyyppijakauma pitäjittäin
[muokkaa] Viljelyala pitäjittäin
[muokkaa] Pitäjien kokonaispinta-ala km², josta luovutettu Neuvostoliitolle
Etelä-Karjala (EK)
100 % luovutusaste
Antrea 486 km² Heinjoki 323 km² Johannes 218 km² Kirvu 650 km² Koivisto mlk 280 km² Lavansaari 13,4 km² Räisälä 403 km² Seiskari 4 km² Suursaari 20,7 km² Tytärsaari 8,3 km² Viipuri Viipuri mlk 585,9 km² Vuoksenranta 270 km²
Muut
Vahviala 277,5 km²/92,2 % (jäi 23,5 km²/7,8% liitetty Ylämaahan ja Lappeeseen 1946) Säkkijärvi 447,72 km²/91 % (jäi 44,28 km²/9% liitetty Ylämaahan ja Miehikkälään 1946) Jääski 420 km² [85 %] Nuijamaa 186,31 km²/n.50% Virolahti 105,57 km²[noin 21 %] Ylämaa 12,85 km²[%] Vehkalahti [%]
Karjalan kannas (KK)
100 % luovutusaste
Kanneljärvi 246 km² Kivennapa 647 km² Kuolemajärvi 367 km² Metsäpirtti 187 km² Muolaa 654 km² Pyhäjärvi Vpl. 546 km² Rautu 339 km² Sakkola 349 km² Terijoki 107 km² Uusikirkko 604 km² Valkjärvi 400 km² Vuoksela 136 km² Äyräpää 186 km²
Etelä-Savo (ES)
Muut
Rautjärvi 203,85 km²/% Joutseno Lappee 8,38 km²/% Ruokolahti 3,65 km²/0,29 % (jäi 1248,91 km²/99.71%)
Laatokan Karjala (LK)
100 % luovutusaste
Harlu 256,3 km² Hiitola 437,9 km² Impilahti 904,3 km² Jaakkima 523 km² Kaukola 264 km² Kurkijoki 539,5 km² Käkisalmi 12 km² Käkisalmi mlk 140 km² Lumivaara 297,9 km² Ruskeala 519 km² Salmi 1423 km² Soanlahti 504 km² Sortavala 1,4 km² Sortavala mlk 690,9 km² Suistamo 1516 km²
Muut
Pälkjärvi 199,1km²/91,3 % (jäi 17,3km²/8,7 % liitetty Tohmajärveen 1946) Uukuniemi 507,9 km²/73.6 % (jäi 156,58km²/26,4 % liitetty Parikkalaan 2005) Simpele 29,0 km²/n. 50 % (liitetty Rautjärveen 1973) Parikkala 207,6 km²/n. 30 % Saari 32,8 km²/14 %
Pohjois-Karjala (PK)
100 % luovutusaste
Suojärvi 3688,4 km²
Muut
Ilomantsi 1616 km²/% Korpiselkä 1 476,10 km²/92,6 % (jäi 109,81km²/7,4 % liitetty Tuupovaaraan 1946) Kitee 126,8 km²/% Värtsilä (liitetty Tohmajärveen 2005)
[muokkaa] Saaret sekä Laatokan ulappa ja saaret
[muokkaa] Paikkatiedon taso Karjalassa - hahmotus suurelle yleisölle
[muokkaa] Karjalalle tyypillisiä kasveja sekä eläimiä
[muokkaa] Karjalalle tyypillisiä eloyhteisöjä
[muokkaa] LUOVUTETUN KARJALAN LUONTO JA ARKEOLOGIA
[muokkaa] Linnavuorten kasvisto
[muokkaa] LUOVUTETUN KARJALAN ERITYISMAANKÄYTTÖ
[muokkaa] Luonnonsuojelualueet
[muokkaa] Yhteismetsät
[muokkaa] Rauhoitetut luonnonmuistomerkit pitäjäkohtaisesti
[muokkaa] LUOVUTETUN KARJALAN LUONTOKIRJOITUKSET
[muokkaa] Teokset ja julkaisut
Ei mainittu Viipurin läänin Historiallisessa bibliografiassa 1812-1944
Hiitonen, I. 1934: Suomen putkilokasvit. - Otava, Helsinki.
Maristo, L. 1941: Die Seetypen Finnlands. - Annales Botanici Societatis Zoologicae-Botanicae Fennicae Vanamo 15 (5): 1-312.
Mela, A. J. & Cajander, A. K. 1906: Suomen Kasvio, 5. painos. - SKS, Helsinki.
Mela, A. J. & Kivirikko, K. E. 1909: Suomen Luurankoiset, 2. painos. - WSOY, Porvoo.
Mainittu Viipurin Läänin Historiallisessa Bibliografiassa 1812-1944
Erkamo, V. 1943: Bolshevikkiajan merkeistä Viipurin kasvistossa. - Annales Botanici Societatis Zoologicae-Botanicae Fennicae Vanamo 18 (3): 1-24.
Fagerström, L. 1940: Ett bidrag till kännedomen om vegetation och flora i Terijoki socken på Karelska Näset. Särtryck ur Memoranda Societatis pro Fauna et Flora Fennica, 15. Helsinki, 1940.
Hiitonen, I. 1946: Karjalan Kannas kasvien vaellustienä. - Annales Botanici Societatis Zoologicae-Botanicae Fennicae Vanamo 22 (1): 1-206.
Huuskonen, A. J. 1953: Lisiä Laatokan Karjalan sammalflooraan. - Kuopion luonnon Ystäväin Yhdistyksen julkaisuja. Sarja B 2 (7): 1-40.
Kotilainen, Mauno J.: Über das boreale Laubmooselement in Ladoga-Karelien eine kausal-ökologische und floristische Studie. Helsinki : Suomalainen eläin- ja kasvitieteellinen seura Vanamo, 1929.
Mannerkorpi, Panu: Gentiana pneumonanthe L. ja Käkisalmen aavarantakasvillisuus. Artikkeli. Kasvitieteellisiä tiedonantoja ja kirjoitelmia.
Suomalaisen eläin- ja kasvitieteellisen seuran Vanamon kasvitieteellisiä julkaisuja 21. Helsinki: Vanamo, 1944-1946.
Merikallio, Einari: Kaulushaikarasta (Botaurus stellaris L.) Äyräpäänjärvellä. Helsinki, 1926.
Merikallio, Einari: Äyräpäänjärvi: Suomen linturikkain järvi. Helsinki: Otava, 1929.
Pantsar, Laini: Äyräpäänjärven vesikasvilajien ekologiaa. Artikkeli. Helsinki: Societas zoologica-botanica Fennica Vanamo, 1933.
Räsänen, Veli: Kurkijoen ja sen naapuripitäjien putkilokasvisto. Kuopion luonnon ystäväin yhdistyksen julkaisuja B 2, N:o 2. Kuopio: Kuopion luonnon ystäväin yhdistys, 1944.
