Maria Altmanin tapaus

WikiKarelia

Itävaltalaisen Maria Altmanin oikeustapaus (helmikuu 2006) on kiinnostava Yhdysvaltain korkeimman oikeuden ennakkopäätös Karjalankin kannalta

Hitlerin natsit takavarikoivat Altmanin suvulta vuonna 1938 kuusi (eräiden lähteiden mukaan viisi) tunnetun itävaltalaisen taidemaalarin Gustav Klimtin teosta. Altman on kyennyt näyttämään oikeudessa toteen, että maalaukset kuuluvat hänen suvulleen. Eri tiedotusvälineissä taulujen arvo vaihtelee 250 ja 330 miljoonan euron välillä.

Altmanin tarkoituksena oli ensin käynnistää takaisinsaantiin liittyvä prosessi Itävallassa. Oikeudenkäyntikustannukset olisivat kuitenkin vieneet hänet vararikkoon. Altman asuu nykyään Yhdysvalloissa ja hän käynnisti oikeudenkäynnit siellä. Sekä Liittovaltion aluetuomioistuin että Yhdeksännen piirin vetoomustuomioistuin ratkaisivat asian Altmanin eduksi.

Ennen vuotta 1952 itsenäiset vieraat valtiot olivat immuuneja eli suojattuja kaikissa oikeustapauksissa Yhdysvalloissa. Immuniteettilain nojalla itsenäisiä vieraita valtioita ei voitu haastaa yhdysvaltalaisiin oikeusistuimiin.

Vuonna 1976 USA:n Kongressi piti immuniteettilain voimassa, mutta lisäsi lakiin muutamia tärkeitä poikkeuksia, jotka mahdollistivat haastamisen tietyissä tapauksissa. Tällaisia poikkeuksia ovat esim. omaisuuden laiton hallussapito (tai takavarikointi), josta käytettiin nimeä "pakkolunastuspoikkeus".

Itävalta esitti Altmanin tapauksessa väitteen, ettei poikkeusta voitu soveltaa, koska maalauksiin liittyvä riita tapahtui ennen vuotta 1952, joten Itävalta olisi immuuni kaikissa oikeudenkäynneissä USA:ssa.

Yhdysvaltain korkein oikeus päätti, että vuoden 1976 lakia voitiin taannehtivasti soveltaa Altmanin tapaukseen. Yhdysvaltain korkein oikeus on päättänyt tapauksen Maria Altmanin eduksi, minkä vuoksi taulut palautetaan Altmanin suvulle.

Päätös on suomalaisten evakkojen kannalta mielenkiintoinen. Rajan siirtyessä Pariisin rauhansopimuksen mukaan evakkojen omistusoikeus omaisuuteensa ei lakannut. Kansainvälisten sopimusten, erityisesti Atlantin julistuksen, mukaisesti valloittajan tulee poistua pakolla ottamaltaan alueelta ja antaa alkuperäisille asukkaille täysi oikeus palata asuinsijoilleen ja hyödyntää omaisuuttaan.

Karjalan pakolaisten omaisuus on siten laittomasti Venäjän hallussa, se on "takavarikossa". Karjalassa on mittavat metsät, joita venäläiset, mutta myös suomalaiset yhtiöt ovat hyödyntäneet.

Tilanne saattaa muuttua hyvin mielenkiintoiseksi, jos evakko tai evakon perillinen haastaa yksityisesti Venäjän tai suomalaisen metsäyhtiön oikeuteen Yhdysvalloissa. Voidaan myös kysyä, mikä on Suomen valtion asema sen ollessa täysin passiivinen kansalaisten oikeuksien ajamisessa näissä asioissa.