Menetetty Karjala?

WikiKarelia

Valtiotieteen tohtori Jukka Seppinen on tehnyt ainutlaatuisen tutkimuksen Karjala-kysymyksestä Suomen politiikassa 1940-2000. Se on ensimmäinen systemaattinen selvitys asiasta Paasikiven ja Kekkosen ajoista Koiviston ja Ahtisaaren aikoihin saakka.

Kirjassaan Seppinen valottaa, miten aktiivisesti Paasikivi ja Kekkonen toimivat Karjalan palautuksen puolesta. Hän käsittelee sitä, miksi Koivisto luopui Paasikivi-Kekkosen linjasta. Vallanpitäjät ovat Koivistosta alkaen pääsääntöisesti pysytelleet hiljaa koko kysymyksestä, presidentti Ahtisaaren esille tuloja lukuun ottamatta.

Tohtori Seppinen tarkastelee myös Karjalan loistavaa menneisyyttä, sen parhaita vuosia 1920- ja 1930-luvuilla, alueen merkittävää teollisuutta ja rataverkkoa sekä Suomen toiseksi suurinta kaupunkia Viipuria. Pakkoluovutuksen jälkeen Karjala kuihtui molemmilta puolilta rajaa.

Kirjassaan Jukka Seppinen kritisoi selkein sanoin presidentti Mauno Koiviston idänpolitiikkaa. Koivisto toimi hänen mielestään Suomen edun vastaisesti, kun hän luopui Karjala-kysymyksen edistämisestä toisin kuin Paasikivi ja Kekkonen.

Koivisto mm. jätti kokonaan vastaamatta presidentti Jeltsinin kirjalliseen pyyntöön käynnistää neuvottelut aluekysymyksistä. Jeltsinin kysellessä toisen kerran asiasta Koivisto lähetti ulkoministeri Paasion vakuuttamaan, ettei Suomella ole mitään vaatimuksia Venäjää kohtaan.

Kun Venäjä ei ollut valmis enää tekemään uutta YYA-sopimusta, maitten välille solmittiin ns. Naapuruussopimus ja Lähialueyhteistyösopimus. Tiedossa olevat lähialuerahoitus-lahjoitukset ovat yhteensä yli 1.3 mrd. euroa. Kuinka paljon muiden ministeriöiden kuin UM:n kautta rahaa on lahjoitettu, siitä ei ole tietoa.

VTT Jukka Seppinen (s. 1945) on poliittisen historian tutkija. Aiemmin hän on toiminut Ulkoasiainministeriössä lähetystöneuvoksena ja poliittisen osaston tutkimuspäällikkönä (1970–1987), jolloin hän vastasi mm. poliittisista neuvostosuhteista. Hän on toiminut Euroopan Unionin komission Jean Monnet -opetusohjelmassa Turun yliopiston poliittisen historian laitoksella.

Jukka Seppinen on julkaisut mm. poliittiset elämäkerrat Urho Kekkosesta, Johannes Virolaisesta ja Ahti Karjalaisesta sekä kaksi Karjalaa koskevaa kirjaa: Kannas tässä ja nyt (1995) ja Kohti Karjalaa (1998). Hänen väitöskirjansa käsitteli Suomen integraatiohistoriaa ja laajan tutkimuksen Suomen tiestä Euroopan unioniin, Mahdottomasta mahdollinen.

Onko Karjalan palautus vielä mahdollista? Miljoonalla suomalaisella on karjalaiset juuret, joten kyseessä ei ole yhdentekevä asia. Miksi tekijä laittaa kysymysmerkin kirjan nimen perään? Siihen löytynee vastaus kirjasta Menetetty Karjala?

Kirjassa on 240 sivua ja se on julkistettu Karjalan Liiton kesäpäivillä Haminassa 16.06.2006.

Kirjan julkistaminen kesäpäivillä oli mielenkiintoinen tapahtuma. Tohtori Seppinen on aikanaan tehnyt Karjalan Liitolle selvityksen Karjalan palautukseen liittyvistä asioista. Mutta vuoden 2005 liittokokous päätti, ettei Karjalan palautus (Tarton rauhan rajoissa) enää mitenkään kuulu liiton toimintaan. Tosin päättäjät eivät tienneet tekevänsä tällaista päätöstä.

Seppisen kirjassa kritisoidaan valtiojohtomme passiivista toimintaa Karjalan palautusasiassa. Kirjan ansiosta Suomen kansa havaitsee, miten tiukasti Suomen valtionjohto ja Karjalan Liiton poliittinen johto ovat estäneet Karjalan palautuskysymykseen liittyvän todellisen poliittisen keskustelun.

Karjalainen kansa kokoontuu vuosittain perinteisille kesäjuhlille. Ohjelma on ollut tiukasti kulttuuripainotteista, eikä ohjelmaan ole hyväksytty sanaakaan Karjalan palautuksesta. Kuri on viime vuosina ollut niin kova, ettei esim. Karelia Klubi –lehteä ole saanut jakaa Liiton kesäjuhlilla, koska siinä tuodaan palautukseen liittyviä kysymyksiä esille. Karjalan palautuksesta kiinnostuneet liiton jäsenet eivät ole olleet tervetulleita liiton kesäjuhlille.

Onko tohtori Seppisen kirjan julkistaminen Karjalan Liiton poliittisen johdon ensimmäinen vaalitaktinen esiintyminen, jossa liiton jäsenkunnan jälleen kerran annetaan ymmärtää, että palautuskysymys olisi jotenkin liiton toiminnassa mukana?

Palautuskysymyksen esille tuominen on tähänkin saakka liittynyt mm. eduskuntavaalien äänten hankkimiseen. Ja eduskuntavaalit ovat jälleen tulossa. Miten palautuksen esille ottaminen ilman konkreettista liittokokouksen päätöstä on mahdollista, koska aihe-alue on kokonaan suljettu pois liiton nykyisestä toiminnasta?