NUIJAMAA
WikiKarelia
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Yleistä Nuijamaasta
Pinta-ala 1936: 186,31 km² Asukkaita 1939: 2136 Asukastiheys 1939: 11,5 / km² Kyliä: 15, näistä nyt asuttuja: 1
Hyvin suuri osa suomalaisista Kannaksen-matkailijoista käy Nuijamaan alueella, mutta harva kuitenkaan näkee oikeastaan pitäjästä muuta kuin Suomen valtion vuokra-alueen – Saimaan kanavan suuntaisen asfaltoidun tien.
Nuijamaa oli maatalouspitäjä, jossa ei ollut juurikaan teollisuutta. Myllyjä oli kuitenkin ainakin seitsemän. Vaikka yli puolet Nuijamaan 44 kylästä jäi Stalinin rajan länsipuolelle, taloudellinen menetys oli suurempi luovutetulla alueella.
Itäpuolelle jäivät Nuijamaan paremmat viljelysmaat, kaksi merkittävää kartanoa, Kananoja ja Temola, sekä lähes kaikki kansakoulut, joita oli koko pitäjän alueella 11 ennen sotia.
Tynkä-Nuijamaa liitettiin Lappeenrannan kaupunkiin 1989.
Nyt läpi ajavat suomalaiset tekevät verovapaat ostokset, tankkaavat tai vaihtavat rahaa Suomen valtion vuokra-alueella, mutta Venäjän hallussa oleva Nuijamaa jää kaikilta näkemättä. Muutama mahdollisuus tutustumiseen on.
[muokkaa] Saimaan kanavatie
Saimaan kanavatiellä on kauppoja Roiskossa ja Rättijärvellä, kolme kanavan sulkua muttei yhtään varsinaista asukasta. Venäjän rajavartiosto miehittää Räihän kylää ja Roiskolan kylän eteläosaa.
Räihä sijaitsee rajavyöhykkeellä aivan rajalla olevan joen eteläpuolella. Venäjän ensimmäinen puomi sijaitsee Räihän kylän alueella.
Roiskola sijaitsi vain runsaan kilometrin uuden rajan eteläpuolella. Sinne on perustettu verovapaa myymälä ja lääketieteellinen keskus Pälli.
Pankka oli pieni kylä Saimaan kanavan varrella Nuijamaanjärven eteläpuolella, Pällin pohjoispuolella. Se on tyhjä ja asumaton alue nykyään.
Pälli on tunnetuimpia Nuijamaan kylistä, koska se on antanut nimensä rajavyöhykkeen verovapaalle kaupalle ja sulun nimi on säilytetty ennallaan. Venäjäksi sulku kirjoitetaan Pålli. Sulun luona maantie ylittää kanavan sillalla, jonne on matkaa 4,3 km etelään nykyisen Venäjän tullialueen eteläiselta puomilta.
Lietjärvi sijaitsee kanavatien varrella, mutta on täysin asumaton. Siellä ei ole mitään rakennuksia eikä palveluja paitsi sulku, jolle venäläiset ovat antaneet nimeksi Ilistoe eli Ilistoje.
Rättijärvi on Pällin ohella säilyttänyt suomalaisen nimensä. Rättijärvellä on myös toinen silta yli Saimaan kanavan. Sillan pohjoispuolella on kauppa, apteekki, Tatneftin bensa-asema ja rahanvaihto.
Nuijamaan rajanylityspaikan opastus on sivuilla xxx ja xxx.
[muokkaa] Kanavan itäpuoli
Nuijamaan itäosiin on helppo ajaa Viipurin maalaiskunnan kautta. Jatko riippuu autosta, säätilasta ja uhkaroh¬keu¬desta!
Pihkalanjärvi on Nuijamaan kylistä se, joka sijaitsee aivan Viipurin maalaiskunnan Porinkylän (Pihkala) naapurissa. Porinkylään on täysin ajokelpoinen hiekkatie Kilpeenjoelta suoraan pohjoiseen.
Kun kuitenkin Porinkylä on talvella asumaton ja tietä ei Pihkalanjärven suuntaan aurata, on koko seutu talvella autio. Porinkylän pohjoispäässä tie haarautuu oikealle Jääsken Oravalaan ja vasemmalle Nuijamaan Pihkalanjärvelle.
Liiri on asumatonta niittymaisemaa Pihkalanjärven ja Käräjärven välisen hiekkatien varrella.
Käräjärvi sijaitsee Pällistä itään. Sille on annettu nimeksi Dozorovo mutta kylä on merkitty kartoilla asumattomaksi. Käräjärvellä oli 1922 rakennettu kansakoulu. Kartan mukaan kylässä on joitakin rakennuksia. Sinne voisi kokeilla tieyhteyttä Pihkalanjärven kautta.
Temola oli Thesleffin suvun kartano, joka siirtyi 1900-luvun alussa Tornator-nimiselle osakeyhtiölle. Kartanon alueella oli mylly ja sähkölaitos. Temola sijaitsee Käräjärven pohjoispuolella, ja sinne voisi siten yrittää Pihkalanjärven kautta.
Kontula oli pieni kylä Nuijamaajärven itäpuolella. Se on joutunut rajavyöhykkeelle, ja on siten tavoittamattomissa.
[muokkaa] Kanavan länsipuoli
Kanavan länsipuolinen Nuijamaa on lähes täysin luokseenpääsemätöntä seutua.
Kananoja oli kartano, joka alun perin kuului von Fieandt -suvulle, ja ennen sotia Kaukaan tehtaille. Siellä oli mylly ja sähkölaitos. Kananoja sijaitsee rajan tuntumassa Pällistä länteen. Sinne on tieyhteyksiä kolmelta suunnalta, mutta kylä on asumaton, nimetön ja liian lähellä rajaa.
Torikka oli kylä Kananojan eteläpuolella lähellä Vahvialan rajaa. Kylässä oli kansakoulu. Kylään voi olla lähes mahdotonta päästä: risteys on Tienhaaran pohjoispuolella, ja tie kulkee Vahvialan asumattoman itäosan kautta.
Ravattila tunnettiin myös nimellä Salo-Pälli. Se sijaitsee Pällin kylästä länteen ja on asumatonta erämaata. Ravattilan pohjoispuolella oli kunnalliskoti, joka saattaa olla edelleen olemassa jollakin raunioitumisen asteella, ainakin karttamerkintöjen mukaan.
Lautala sijaitsi Nuijamaan lounaiskärjessä. Siellä oli runsaasti tiloja ja 1919 perustettu kansakoulu. Kylän nimeksi on annettu Kutuzovo ja se on merkitty kartoilla asumattomaksi. Kylään voisi kokeilla ajoreittiä Nurmin kylän itäpuolelta, Rakkolanjoen itäpuolella kulkevaa maantietä pitkin.
