Pakkoluovutetut alueet

WikiKarelia

Loikkaa: valikkoon, hakuun

Sisällysluettelo

[muokkaa] Yleistä

Luovutettu Karjala on Stalinin rajanvedosta syntynyt alue, vailla historiallisia tai maantieteellisiä taustoja. Stalin Neuvostoliitto halkaisi valtion, läänien, kuntien, kylien, jopa yksityismaiden alueita rautaesiripun kahdelle puolelle.

Luovutettu Karjala oli hallinnollisesti itsenäisen Suomen tasavallan itäinen alue, josta valtaosa kuului Viipurin lääniin, loput Kuopion lääniin. Ennen Suomen itsenäistymistä Viipurin lääni kuului Suomen suuriruhtinaskuntaan, jolle se palautettiin 1812 Vanha Suomi -nimisenä.

Tähän lääniin kuuluivat luovutetut Suomenlahden saaret (Lavansaari, Seiskari, Suursaari ja Tytärsaari) sekä Tynkä-Suomen puolelle sotien jälkeen jääneet alueet kuten Pyhtää, Kotka, Hamina, Valkeala, Lappeenranta ja monet muut kunnat.

Luovutetun alueen pohjoisosasta menetettiin Kuopion läänistä IlomantsinVärtsilän, Pälkjärven, Tohmajärven ja Kiteen alueita. Nämä alueet olivat osa Suomen suuriruhtinaskuntaa jo ennen vuotta 1812.

[muokkaa] Luovutetut kaupungit ja kunnat

Suomi joutui luovuttamaan Karjalasta kokonaan kolme kaupunkia, kaksi kauppalaa ja 39 kuntaa sekä osittain 19 kuntaa. Oulun läänistä Suomi luovutti Kuusamon itäosat, Lapin läänistä Petsamon kokonaan ja Sallan osittain sekä 1947 osan Inarin kunnasta.

Karjalan Kannas ja Laatokan Karjala

ANTREA
HEINJOKI
JOHANNES
JÄÄSKI
KANNELJÄRVI
KAUKOLA
KIRVU
KIVENNAPA
KOIVISTO
KOIVISTON MLK
KUOLEMAJÄRVI
KÄKISALMI

KÄKISALMEN MLK
METSÄPIRTTI
MUOLAA
PYHÄJÄRVI
KONEVITSA
RAUTU
RÄISÄLÄ
SAKKOLA
SÄKKIJÄRVI
TERIJOKI
UUSIKIRKKO
VAHVIALA

VALKJÄRVI
VIIPURI
VIIPURIN MLK
VUOKSELA
VUOKSENRANTA
ÄYRÄPÄÄ
VIROLAHTI
YLÄMAA
LAPPEE
RUOKOLAHTI
NUIJAMAA

HIITOLA
KURKIJOKI
LUMIVAARA
JAAKKIMA
LAHDENPOHJA
SORTAVALA
SORTAVALAN MLK
VALAMO
RUSKEALA

PÄLKJÄRVI
VÄRTSILÄ
HARLU
IMPILAHTI
PITKÄRANTA
SALMI
SUISTAMO
SOANLAHTI
SUOJÄRVI

RAJASEUTU
ITÄ-RAUTJÄRVI
ITÄ-SIMPELE
ITÄ-PARIKKALA
ITÄ-SAARI
ITÄ-UUKUNIEMI
ITÄ-KITEE
KORPISELKÄ
ITÄ-ILOMANTSI



Kuusamo
Salla
Petsamo
Suomenlahden eräät ulappasaaret

[muokkaa] Evakot eli pakolaiset omassa kotimaassaan

Yhteensä lähes 442 000 suomalaista menetti Karjalassa kotiseutunsa ja maaomaisuutensa. Karjalan kannakselta noin 301 000 suomalaista joutui pakenemaan Suomen länsiosiin, Laatokan Karjalasta noin 140 800 suomalaista.

Luovutetun Karjalan pinta-ala on 26 915,18 km². Viipurin läänistä luovutettiin ilman merialueita ja Laatokkaa 24 738,82 km², josta maapinta-alaa oli 22 973,34 km². Kuopion läänistä luovutettiin 2 176,36 km², josta maapinta-alaa oli 2 007,63 km².

Nyt luovutetut Karjalan alueet jakautuvat kolmen eri alueen hallinnon alle: Leningradin alue (Karjalan Kannas), Karjalan tasavalta (Laatokan Karjala ja Raja-Karjala) ja Pietarin hallinnoima alue.

Leningradin alueen Kannas jakautuu Viipurin ja Käkisalmen piireihin. Pietarin kaupungin hallinnon alle kuuluvat suurin osa Terijokea sekä Uudenkirkon rannikon Metsäkylä ja Vammelsuu. Karjalan tasavallan neljän piirin alue on suurempi kuin Vanhan Suomen luovutettu alue. Pitkärannan piiri ulottuu vanhan rajan yli Rajakontuun, ja Suojärven piiriin kuuluu Porajärven laajat asumattomat alueet.

[muokkaa] Luovutetun Karjalan asukasluku

Venäjällä suoritettiin vuonna 2002 laaja väestönlasku. Tilastoissa on omat ongelmansa. Asukkaaksi on laskettu tilapäinen työväestö (esimerkiksi Uuraan saaren satamaa rakentanut miesväestö) ja sotilashenkilökunta kasarmeissa. Karjalan tasavallan piirit ulottuvat vanhan rajan itäpuolelle.

Suojärven piirin lukemasta on vähennetty Porajärven asukas-luku (3 529 asukasta), mutta ei muita Vanhan Suomen itärajan takaisia asukkaita. Niinpä Laatokan Karjalan asukasluvuksi arvioimme noin 96 000.

Kokonaislukemasta 371 000 voi Venäjän yleisen väestönkehityksen mukaisesti vähentää ainakin 0,6 prosenttia vuodessa. Täten luovutetun Karjalan asukasluku olisi 368 774 asukasta vuonna 2003 ja noin 364 361 vuonna 2005. Tilastoihin on kuitenkin yleensäkin syytä suhtautua varauksella.

[muokkaa] Talvisota

Suomussalmi. Raatteentie. 1940
Suomussalmi. Raatteentie. 1940

Henkilökohtaiset työkalut