Porkkalan alue

WikiKarelia

Porkkalan alue

Moskovan rauhansopimuksen vaatimusten mukaisesti Porkkalan alue vuokrattiin Neuvostoliitolle sotilastukikohdaksi 50 vuodeksi 28.09.44 alkaen.

Alueen laajuus oli noin 1 000 km2. Siihen kuului suuri osa Kirkkonummen kuntaa, osa Siuntiosta, Degerbyn kunta lähes kokonaan ja osia Inkoosta ja Espoosta.

Porkkalan alueen kohdalla on Suomenlahden kapein kohta, jota Neuvostoliitto valvoi Suomen ja Viron puolelta. Tukikohdan ydin oli Upinniemen sotasatama.

Hallinnollinen keskus oli Kirkkonummen keskustassa. Alueella asui arvion mukaan 20 000 sotilasta ja noin 8 000 siviiliä. Alueelle rakennettiin runsaasi linnoituslaitteita, kasarmialueita ja kaksi lentokenttää.

Tukikohtaan rakennettiin maanalaisia varastoluolia, raketinheitinasema ja tykkitorneja. Koko rantaviiva varmistettiin puolustusasemilla.

Vahvasti aseistettu vihollisen sotilastukikohta vain parinkymmenen kilometrin päässä pääkaupungista aiheutti suuren uhan maan itsenäisyydelle, mihin päämaja varautui kriisisuunnitelmilla. Rauhansopimuksen mukaan alueen vuosivuokra oli 5 milj. markkaa (noin 250 000 euroa).

Neuvostoliitto palautti Porkkalan etuajassa 26.01.56 suurvaltasuhteitten kehityttyä parempaan suuntaan. Palautuksella pyrittiin poistamaan suomalaisten Neuvostoliittoon kohdistuvia pelkoja ja katkeruutta.

Käytännön syynä palautukseen oli aseteknologian nopea kehitys ja Porkkalan ylläpidon kalleus. Porkkalan palautuksen yhteydessä YYA-sopimuksen kestoa pidennettiin 20 vuodella.