RÄISÄLÄ
WikiKarelia
RÄISÄLÄ
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Yleistä Räisälästä
Pinta-ala 1936: 403 km² Asukkaita 1939: 7874 Asukastiheys 1939: 19,5 / km² Kyliä: 38, näistä nyt asuttuja: 13
Räisälän suomalainen rakennuskanta on säilynyt hyvin, joten kunnan alueella on paljon nähtävää. Tosin tulipalot ovat tuhonneet useita rakennuksia vielä 2000-luvulla. Kuitenkin kivikirkko, monet koulut ja muut suomalaisrakennukset ovat edelleen pystyssä. Tiurinlinnan paikka on vanha karjalaisten tukikohta, ja sijaintipaikka osoittaa missä oli vanhan Vuoksen strategisin tukikohta. Sama vesistöalue kaunistaa maisemaa muuallakin kunnan alueella.
[muokkaa] Räisälän historia
Luonnonkaunis Räisälä oli laaja pitäjä, jonka asukkaat harjoittivat enimmäkseen maataloutta. Se oli Vuoksen pohjoispuolisen Kannaksen keskeisin pitäjä, jossa oli paljon vireitä kyliä ja yhteydet kaikkiin ilmansuuntiin. Siellä oli muutama pieni teollisuuslaitos, mutta maanviljelys oli laajaa ja menestyksekästä.
Vesistöt tekivät alueesta kauniin ja oivallisen myös vesiliikenteelle. Kaukolan ohella se oli esihistoriallisten löytöjen aarreaitta, jopa koko Suomen mittakaavassa.
Melkein tuhat vuotta vanha Tiurinlinna oli aikanaan alueellinen keskus. Itsenäisyyden ajalla Räisälän kirkonkylä kasvoi ja kehittyi, kun sen molemmat pappilat ja varsinkin Räisälän hovi ja Ivaskan kartano olivat suuria maanviljelystiloja.
Putorian kartanosta tuli kansanopisto. Vain 25 % pitäjän rakennuksista tuhoutui talvisodassa. Myös jatkosodan aikana Räisälän väestö osoitti suurinta rakkautta kotiseutuaan kohtaan. Yli 92 prosenttia kunnan väestöstä palasi kotiseudullensa rakentamaan talvisodan tuhoja.
Jatkosodan lopussa tapahtuneissa evakuoinneissa tapahtui kuitenkin suuronnettomuus Räisälän pakolaisille. Kurkijoen Elisenvaaran asemalle juuttuneet pakolaisjunat joutuivat vihollisen ilmapommituksen kohteiksi. Pommituksessa kuolleista 134 pakolaisesta oli räisäläläisiä 90.
[muokkaa] Räistälän asutus
Sotien jälkeen Räisälään jäi seisomaan enemmän ehjiä rakennuksia kuin useimpiin Kannaksen kuntiin. Sen sijaan proletariaatin diktatuurin raunioilla ei ole paljon säilynyt. Nykyään Räisälässä on vain viidessä kylässä kauppa, yksi tai useampi.
Vain Räisälän kirkonkylä ja Myllypelto ovat ”elinkelpoisia” kyliä, kun taas Kynsijärvi, Unnunkoski ja Särkisalo sinnittelevät yhden kaupan turvin ilman varsinaisia työpaikkoja. Tosin Unnunkoskella on yksi majoitusliike. Yhtään toimivaa teollisuuslaitosta ei Räisälästä löydy, emmekä löytäneet kuin kaksi maatilaa, joissa pidettiin lehmiä, toinen Kynsijärvellä, toinen Räisälän kirkonkylän lähellä.
Karttojen mukaan asumattomia ja nimeämättömiä suomalaiskyliä Räisälän pitäjän alueella ovat Alhot’oja, Humalainen, Humalapelto, Hytinlahti, Ivaskanmäki, Karkola, Kiisanlahti, Könninginmäki, Lammasmäki, Lamminautio, Lohikallio, Lokinanpelto, Luotsanlahti, Makkola, Muonola, Neitsytkallio, Pataksela, Putoria, Sutkenlahti, Tarhala, Tekemälahti, Tiittala ja Virtelä.
[muokkaa] Räisälän kirkonkylä
Mel¡nikovo Melnikovo, Ivaska
Räisälän kirkonkylä on parhaiten säilyneitä vanhoja suomalaisia keskuksia, ja seudun suurin asutus. Nähtävää on paljon, palvelujakin on. Nykyään hiljainen ”Myllylä” on erityisen mielenkiintoinen kylä, sillä siellä on säilynyt paljon suomalaista rakennuskantaa. Sen sijaan keskustan neuvostoaikainen sovhoosinavetta näyttää olevan rauniona.
Kylässä on edelleen toimiva ja tupruttava hiililämpövoimala. Keskustasta kolme kilometriä länteen on myös toimiva navetta. Melnikovon keskusta on liikenneympyrä, josta on risteykset itään Käkisalmeen (Priozersk, 32 km) länteen Viipuriin (V[borg, 83 km) ja pohjoiseen Kaarlahteen (Kuzneqnoe, 28 km) ja etelään Oravan¬kytöön (Balahanovo, 16 km).
Risteyksessä on useita suomalaisrakennuksia. Komein on uuden tiilipinnan saanut kunnantalo, jossa toimii pankki. Sen vieressä on kauppoja. Tien toisella puolella on uusi puinen ortodoksikirkko ja neuvostoaikainen sotamuistomerkki.
Liikenneympyrän toisella puolella on vanha vihreäksi maalattu suomalainen ”Räisälän Liike”, jossa on nykyään leipäkauppa. Sen vasemmalta puolelta löytyy kirjastorakennus ja sen takaa yksinkertainen bensa-asema, joka myy ainakin dieseliä ja 92-bensaa. Tämä tie johtaa Oravankydön suuntaan.
Kunnantalon pohjoispuolella on puistikossa hyvin säilynyt 1911–12 rakennettu Josef Stenbäckin suunnittelema upea kivikirkko. Sen luota kulkee komea lehmuskuja etelään, ja sen alkupäässä on 1996 pystytetty Pro Patria -muistomerkki, jossa on etupuolella 267 nimeä ja takapuolella yhdeksän nimeä. Muistokirjoituksina on jätetty kävijöille: ”Räisälän seurakunnan hautausmaa. Paikka jossa seisot on pyhä” sekä ”Pro Patria, Isä, äiti, itkeä et saa, veli, sisko, et voi vaikertaa, uhrin tämän vaati isänmaa.”
Räisälän kirkosta vietiin talvisodan jälkeen alttari ja alttaritaulu pois. Sotien jälkeen kirkosta tuli teatteri, jossa käytössä se on edelleen.
Jatka kirkon ja muistomerkin välistä hiekkatietä isojen, viisikerroksisten kerrostalojen luokse. Suuri osa väestä asuu näissä taloissa. Jatka oikealle, mistä löytyy komea, kunnostettu, harmaaksi maalattu Räisälän hovi. Hovin kunto on kuitenkin rapautunut sitä mukaa kun 2000-luku etenee. Maisema alas järvelle on idyllinen.
Kirkolta pohjoiseen on säilynyt useita komeita puutaloja. Joen pohjoispuolella on hienon kivijalan päällä kookas pappila, joka on maalattu keltaiseksi. Koko pihapiiri on siistitty ja pihalle on noussut uusia rakennuksia.
Ivaskan kylän alue sijaitsee heti sillan itäpuolella. Ivaskan hovi on kookas puutalo sillan itäpuolella. Hyvin säilynyt kunnalliskoti löytyy, kun ajetaan sillalta 700 metriä itään ja bussipysäkin jälkeen käännytään vasemmalle eräänlaista betonitietä pitkin, kunnes 500 metrin päässä vasemmalla on iso kivitalo, jonka julkisivussa on vuosiluku 1932.
Ennen Ivaskan siltaa, Tiuriin johtavan tien varrella on entisen kansanopiston säilynyt kivirakennus.
[muokkaa] Pohjoinen Räisälä
Räisälästä pohjoiseen on useita säilyneitä suomalaistaloja, mutta tien muututtua päällystämättömäksi tullaan harvaan asutulle seudulle matkalla kohti Kaukolaa.
[muokkaa] Siirlahti
Zavetnoe Zavetnoje
Tämä mäntymetsän keskellä sijaitseva vanha suomalainen kylä muuttui neuvostoaikana Kosmonavt 2 -pioneerileiriksi ja 2000-luvulla matkailukäyttöön nimellä Baza Otdyha Zavetnoje.
Kylän vanha hirsinen kansakoulu ja muut suomalaistalot on muutettu lastenleirin käyttöön. Aita reunustaa kylän halki kulkevaa maantietä, ja aidan takana on urheilukenttiä, majoitustiloja ja muita rakennuksia. Vain kylän pohjois- ja koillispuolella on joitakin yksittäisiä kesämökkejä.
Ajoreitti Siirlahdelta Kaukolan kirkolle ei ole mahdollinen henkilöautolle. Muutaman kilometrin matkan voi kuitenkin ajaa kaunista Juoksemajärven pohjoisrantaa. Muutama mukava uima- tai leiripaikka löytyy rannalta, mutta täältä itään on useita pietarilaisten kesämökkejä, joten tiellä on joskus (häiritsevää) liikennettä.
Etelästä tultaessa maantien varrella ovat autiot Näpinlahti ja Virtelä. Tie on osittain kaunista, mutkaista suomalaista maantietä mäntyisen harjun läpi.
[muokkaa] Timoskala
Vanha suomalainen kylä lasketaan kuuluvaksi ”Melnikovoon”. Kylässä on säilynyt kivinen kansakoulu (1938), joka toimii majoituskäytössä. Tosin toimivuudesta voi olla toistakin mieltä, koska kesällä 2003 sen portilla oli venäjänkielinen kyltti, jossa luki ”lepomaja on suljettu, pääsy asiattomilta kielletty, alueella on vihaisia koiria”.
Löysimme rakennuksen pihalta yhden naruun kytketyn laiskanpullean koiran ja hyvin säilyneen suomalaisen koulurakennuksen sekä muutaman puutalon. Muualla Timoskalan alueella on peltoja ja muutama vanha talo.
Timoskalasta olisi kartan mukaan jonkinlainen tieyhteys siltoineen Härskeensaareen (katso Kivipelto) mutta tätä ei ole vahvistettu.
[muokkaa] Unnunkoski ja Piiskonmäki
Gor[ Gory
Hyvin säilynyt suomalainen kylä on kokoelma vanhoja puutaloja, jokimaisemia ja muuta luonnonkauneutta. Suomen kaudella koskelle tultiin veneellä Räisälästä ja Käkisalmesta, ja kylässä oli alakoulu, kansakoulu, nuorisoseura, osuuskauppa, kestikievari ja mylly. Kylässä tehtiin Suomen kaudella rautakautisia löytöjä.
Kun kylään saavutaan lännestä päätieltä, 2,5 km risteyksestä oikealla on Kukkurinmäellä kookas kellertävä puutalo. Se on 1930 rakennettu Unnunkosken nuorisoseurantalo. Vain 200 metrin päässä on kyltti, joka osoittaa oikealle: ”koulu, koski”.
Siellä on parin sadan metrin päässä vasemmalla iso ruskea puusta rakennettu Unnunkosken kansakoulu. Sen takana ollut entinen alakoulu on tuhoutunut tulipalossa, ja sen tilalla on kivijalka. Alueella on toiminut lomakeskus eli Baza Otdyha Severnaja. Pihapiirissä on lentopallo- ja koripallokentät. Toiminta näyttää jatkuvan tulipalosta huolimatta. Tien päässä on kaksi kookasta tiilirakennusta, joita rakennettiin vuonna 2003. Käyttötarkoitus ei ole tiedossamme.
Jos ei käännytä koulun suuntaan, Unnunkosken silta on 400 metriä koulujen risteyksestä suoraan. Idyllisen jokimaiseman takana sillan toisella puolella on suomalainen pihapiiri, uusia datsoja ja neuvostoaikainen tiilirakennus raunioina. Ennen puusiltaa, sen pohjoispuolella on kauppa auki 10–21, sekä useita pikkutaloja eri aikakausilta. Sillalla ongitaan ja sen vierellä uidaan kesällä. Koski kuohuaa sillan eteläpuolella. Kesäisin sillan seutu on erityisen idyllinen.
[muokkaa] Rautakopra
Koverino Koverino
Tässä pienessä kylässä on säilynyt navetta, jossa on komea kivijalka. Vielä 2000-luvun alussa kylässä seissyt kookas suomalainen hirsirakennus on palanut. Kylään ei ole tienviittaa, kylttiä eikä siellä ole kauppaa tai mitään palveluja. Siellä on iso hiekkakuoppa ja muutamia uusia datsoja.
[muokkaa] Läntinen Räisälä
Käkisalmen ja Räisälän välillä kulkee hyväkuntoinen asfalttitie. Matkalla on kauniita maisemia ja suomalaismuistoja.
[muokkaa] Kivipelto
B[kovo Bykovo
Merkillinen kyläkokemus on modernia Karjalaa: kylässä on hajotettu kokonaan neljä asuintaloa, ja kylän ainoa kerrostalo on osittain tuhottu: ikkunat kadonneet, huoneistot vandalisoitu. Vain muutama talo on asuttu. Kesällä 2003 tapasimme kylässä muutaman asukkaan, mutta kylässä ei ole mitään palveluja.
Ensijärkytyksen jälkeen voi tarkastella sivuteiden tilannetta. Kylässä on suomalainen navetta, jonka pohjakerros on harmaata tiiliskiveä. Lisäksi alueella on useita säilyneitä suomalaistaloja. Kylän etelälaidalla on Vuoksen vesistöön kuuluva järvialue saarineen. Vesistö on hyvin laaja joki, joka laskee Vuoksen järveen.
Lähes tarkkaan kilometri länteen Räisälän suuntaan on pohjoiseen kääntyvä tie, jonka päästä löytyy entinen Härskeensaari eli Hvoynoe eli Hvojnoje. Se jäi meiltä tutkimatta. Tie lienee huono, mutta kylässä on kartan mukaan laajalla alueella paljon taloja, joista osa suomalaistaloja.
[muokkaa] Särkiniemi
Beliq¡e Belitse
Tämä kylä koostuu yksittäisistä datsoista. Kylässä ei ole mitään palveluja, mutta monia rakennuksia voi arvioida, josko ne olisivat suomalaiskaudelta. Särkiniemen merkittävin nähtävyys on kesällä luonnonkauneus: noin kahdeksan kilometriä Räisälän liikenneympyrästä itään on Tyyskän silta, jolta avautuu kauniita järvimaisemia.
Ruma yksikerroksinen harmaa tiilirakennus sillan länsipuolella on hotellirakennus, mutta se on yleensä autio ja hiljainen rakennus. Katso Majoitus.
[muokkaa] Särkisalo
Krotovo Krotovo
Särkisalo on 2,4 km pituinen kyläkokonaisuus, jossa on harvakseltaan yksittäisiä pientaloja. Kylän vanha koulu avattiin 2000-luvulla kauppana. Vuonna 1899 rakennettu koulu oli suomalaisten käytössä vuoteen 1939 ja 1942–44, ja venäläisten kouluna 1940–41 ja 1945–81. Se sijaitsee kilometrin kylän länsirajalta itään.
Huonokuntoinen tie läheltä koulua kulkee pohjoiseen, jossa on ¬Hovinsaari ja sen luoteispuolella Rammansaari. Hovinsaaressa on paljon esihistorial¬lisia kohteita.
[muokkaa] Myllypelto
Kommunar[ M]ll]pel¡to Kommunary Mjulljupelto
Räisälän alueen suurimpiin asutuskeskuksiin kuuluva Myllypelto on säilynyt aseman nimenä, tosin kyrillisenä versiona. Kylässä on suloisessa sekamelskassa neuvostoaikaisia kerrostaloja, suomalaiskauden rakennuksia, pikkuhök¬ke¬leitä, tuotantolaitoksia sekä silkkaa roinaa.
Kylän aseman molemmin puolin on kauppoja, etelässä ovat Sojuz ja Produkty (auki 10–23), ja asemalta Räisälän suuntaan on sauna eli Banå auki pe–la 13–22. Kaksi suomalaiskauden navettaa on säilynyt, toinen aseman lähellä, toinen 300 metriä Käkisalmi–Räisälä -maantieltä keskustan suuntaan. Päätien molemmin puolin on suomalaisia asuintaloja ja turkistarhoja. Suuret turkistarhat ovat viime aikoina olleet osittain käytössä.
[muokkaa] Räisälästä länteen
Räisälästä Kirvun Sairalan suuntaan kulkee asfalttitie, joka muuttuu hiekkatieksi. Heti keskustan länsipuolella näkyy peltomaiseman takana Räisälän kirkko hienosti. Noin 3 km kirkolta länteen on toimiva kollektiivitila. Muutoin seutu on lähes asumatonta. Kirvun suuntaan sijainnut Makkola näyttää asumattomalta, mutta muutama rakennus löytyy syrjäisiltä seuduilta.
[muokkaa] Kökkölä
Studenoe Studenoje
Tämä pieni kylä koostuu vanhoista pienistä asuintaloista ja niiden hökkeleistä. Kylässä ei ole mitään palveluja. Kylän pohjoispäässä vesistön rannalla on ollut useita myllyjä
[muokkaa] Räisälästä etelään
Hyväkuntoinen asfalttitie Räisälästä etelään kohti Sakkolan Kasarmilaa ja Kiviniemen siltaa. Matkalla on vain yksi asuttu kylä, Tiuri ja Humalainen on hylätty ja tyhjennetty. Toinen ajoreitti Alhotojan kautta kulkee Vuoksenrannan Oravankytöön.
[muokkaa] Kynsijärvi
Vasil¡evo Vasilevo
Vanhan Vuoksen länsipuolella sijaitseva pitkänomainen kylä on ainoa säilynyt asutuskeskus Kasarmilan ja Räisälän välisellä tieosuudella. Kynsijärvi katsotaan usein kuuluneeksi Tiurin kylään.
Kylän keskellä on valkoinen kivipaasi, jossa on ”Neuvostoliiton sankarin” Aleksandr Makarovits Vaslijevin (1915–1941) muistomerkki, joka toteaa kylän saaneen nimensä tämän nuoren miehen mukaan. Sotilas lienee kuollut tässä paikassa urhoollisesti puolustaessaan Neuvostoliiton oikeutta valloittaa pienten naapurivaltioiden asukkaiden omistamia maita ja mantuja.
Kylä on kokonaisuudessaan pientä asutusta päätien varrella, mutta kylän pohjoisosasta löytyy kaksi kauppaa, joista isompi sijaitsee kaksikerroksisen neuvostotiilitalon kylkiäisenä.
Kylän keskiosassa on suuri tuotantolaitos tai sovhoosi, joka näyttää autiolta: pitkän navetan savuhormit ovat vinossa ja isot ovet ammottavat tyhjinä aukkoina. Viereinen heinälato on menettänyt lähes kaikki seinälautansa. Kylän eteläosassa on uusia datsoja.
Näiden joukossa on huomiota herättävä talo, jonka seiniin on maalattu kookkaita, humoristisia kuvia. Talo on majoitusliikkeen U Papika päärakennus. Majoituspalvelut on kohdistettu pietarilaisille. Itäpuolella komea metsikkö nousee kukkulalle ennen laskeutumista Vuoksen rannalle.
Kylän pohjoispuolella on pieni kirkkoa merkitsevä kyltti. Tie nousee harjulle, jonka leikkauksesta avautuu Kannaksen hienoimpiin kuuluva näkyvä: pienelle saarelle on rakennettu puinen tsasouna. Vesistömaisema on kaunis, ja se kuuluu vanhaan Vuokseen.
[muokkaa] Tiurinlinna
Tiversk, Tiversk
Nykyään asumaton Tiurin kylä tarjoaa matkan historiaan, sillä Tiurinkosken Linnasaarella sijaitsee Kannaksen merkittävimpiin kuuluva muinaislinna.
Matalalle saarelle rakennettu kivimuuri on ollut asuttuna 1100-luvulta keskiajalle. Linnoitus sijaitsee uuden sillan itäpuolella, molemmin puolen tietä.
Eteläosassa on kaivettu esiin muuria enemmän, mutta myös pohjoispuolella voi erottaa vanhan muurin. Ennen kuin Vuoksen virtaus vaihtoi suuntaa 1800-luvulla, Tiurinlinnan molemmin puolin oli kuohuva Tiurinkoski. Nykyään Tiurinlinna on hiljainen ja luonnonkaunis paikka, jossa kannattaa levähtää muutenkin.
Vuonna 1988 kiinnitetty venäläinen muistolaatta on kirjoittanut alueen historian uudestaan: ”Tiversk, karjalais-venäläinen saaren asutus XIII–XV vuosisadalla, venäläisille esi-isillemme, jotka kastelivat tätä maata verellä ja hiellä, Melnikovon kyläneuvoston asukkaat vuonna 1988”. Alueella asuneet, maata verellään ja hiellä kastelleet suomalaiset suvut saattavat olla täysin eri mieltä alueen historiasta.
Itse Tiurin kylä on kadonnut, mutta kulttuurimaiseman tunnistaa edelleen, eikä pelkästään selvästi erottuvista kivijaloista, jotka muistuttavasta ajasta, jolloin täällä asui suomalaisia kunnes he pakenivat varmaa kuolemaa länteen.
Tiurinlinnan eteläpuolella oli Suomen kaudella Humalaisten kylä (!), jonka eteläpuolella, 12 km Kiviniemen sillalta pohjoiseen, oli jatkosodan aikainen ilmavoimien pakkolaskupaikka tien itäpuolella.
[muokkaa] Alhotoja
Pieni kylä Räisälän lounaisnurkassa on tyhjä ja asumaton.
Kylän pohjoispuolella on sillan alla kulkeva joki, joka on reunustettu paaluilla. Nyt lahoavat paalut johtavat joen suoraviivaisesti Torhonjärven Nasarlahteen. Järven rannalle on myös huonokuntoinen tie. Paikka on hiljainen, asumaton ja luonnonkaunis.
Alhotojan kylän eteläpuolella on tyhjiä niittyjä. Tämä on laajan Tiurin kylän läntistä aluetta.
