RUSKEALA
WikiKarelia
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Yleistä Ruskealasta
Kokonaispinta-ala 1939: 519 km²
Maapinta-ala 1939: 412,9 km²
Asukkaita: 1939: 6026
Asukastiheys 1939: 15,6/km²
Kyliä: 19, näistä nyt asuttuja: 6
Ruskeala on vanhan Viipurin läänin länsirajalla sijaitseva laaja pitäjä, jonka kokonaispinta-alaan kuuluu paljon järvialueita: Vahvajärvi ja etenkin Jänisjärvi lisäävät Ruskealan pinta-alaa yli sadalla neliökilometrillä. Ruskeala tunnetaan ennen muuta Otrakkalan marmorilouhoksesta, jonka suomalaiset tiilimasuunit ja veden peittämät avolouhokset ovat merkittäviä nähtävyyksiä.
[muokkaa] Ruskealan historia
Ruskeala oli suomalainen pitäjä 1721, jolloin se irroitettiin muusta Suomesta ja liitettiin Venäjään. Venäjän vallan aikaan aloitettiin Ruskealan alueella kiven louhimistyö, jonka lopputuloksia voi edelleen ihailla Pietarin Iisakinkirkossa tai Helsingin entisessä säästöpankin talossa Kasarmintorilla.
Ruskealan rakennuksista tuhoutui noin 40 prosenttia talvisodan aikana. Jatkosodan alussa Karjalan Armeijan Seitsemäs Armeijakunta eteni Ruskealan halki kohti Sortavalaa. Kaalamon suunnalla tuli suuret tappiot. Taistelut käytiin 10.7.1941 jälkeen heinäkuun aikana, kunnes Sortavala valloitettiin takaisin suomalaisille 15.8.1941. Jatkosodan aikana Ruskealan asukkaista palasi
[muokkaa] Ruskealan asutus
Ruskeala on enimmäkseen autioitunutta erämaata. Pitäjän 19 kylästä peräti 13 on jäänyt tyhjäksi. Vain kaksi kylää on elinkelpoisia: kirkonkylä ja Kaalamo, joista molemmissa on kauppoja.
Kirkkolahti on tyhjentynyt ja kurjistunut, kunnes siellä avattiin lomakeskus. Kontiolahti ei ole saanut edes sellaista piristysruisketta. Otrakkalan marmorilouhimo on lakkautettu, eikä tätä kirjoitettaessa ole vielä lopullista tietoa sen matkailukäytöstä.
Nykyään Ruskeala tunnetaan kuitenkin talkootyön mallitapauksena. Majoitustoimintaa entisessä pappilan tiloissa jo vuosikausia jatkanut Keinosen pariskunta on onnistunut innostamaan suomalaisia vapaaehtoisia ja paikallista väkeä kunnostamaan Ruskealan yleisilmettä.
Taloja on maalattu, hautausmaata on kunnostettu ja paljon huoltorakennuksia on nostettu ihmisiä palvelemaan. Uuden kirkon rakentaminen on suurin projekti, joka eteni hyvää vauhtia vuoden 2005 alussa.
[muokkaa] Ruskealan kulkuyhteydet
Ruskealassa on yksi merkittävä asfaltoitu maantie – Värtsilästä Sortavalan suuntaan kulkeva päätie, sekä useita tärkeitä hiekkateitä. Kirkonkylästä Kaalamon kautta Uukuniemelle kulkeva tie on vähän liikennöity mutta ajokelpoinen. Kaalamon länsipuolelta on täysin ajokelpoinen hiekkatie Sortavalaan.
Matkaselästä luoteeseen kulkee maantie kohti Itä-Kiteen seutuja ja rajavyöhykettä. Mielenkiintoinen mutta hyvin huonokuntoinen tieosuus kulkee Jänisjärven länsirantaa Kirkkolahdesta Harlun Hämekoskelle.
[muokkaa] Ruskealan luonto
Ruskeala jakautuu kahteen selkeästi erityyppiseen osaan. Itäosa rajoittuu Jänisjärveen ja on rehevää ja potentiaalisesti hyvää viljelysseutua. Länsiosa on enimmäkseen asumatonta erämaata, metsäistä aluetta, jossa on vain vähän järviä.
Ruskealan tärkein vesiväylä on Tohmajoki, jonka siltoja on Ruskealan kirkonkylän alapuolella laaksossa, Ahinkosken luona ja Matkaselän rautatieasemalle mentäessä. Lännessä on Kiteeltä alkava Kiteenjoki, joka muodostaa Höksölän kylän eteläpuolella 180 metriä pitkän ja 3,8 metriä korkean Ilmakosken kuohut, joiden varrella on suuren villatavaratehtaan rauniot. Suomen kaudella Ruskealalla on maine harvinaisten kasvilajien löytöpaikkana.
[muokkaa] Ruskeala
Ruskeala
Nykyinen Ruskeala on melkein viiden kilometrin pituinen kylä, jossa on noin 800 asukasta itse kylässä ja haja-asutusta siellä täällä keskuskylän ulkopuo¬lella.
Ruskealan alueen läpi kulkeva maantie on kumpuileva ja kaunis. Vähäiset palvelut keskittyvät kylän keskustaan. Kylän kohdalla maantien vasemmalla puolella on joen takana yleinen sauna ja vähän lähempänä kylää venäläinen sotamuistomerkki.
Ruskealan kylässä on säilynyt joitakin suomalaisia rakennuksia, mutta enemmän taloja nousi neuvostoaikana. Vanhasta kirkosta on jäljellä enää kivijalka, C L Engelin suunnittelema 1834 valmistunut kirkko paloi 1940 salaman iskuun. Paikalla on muistokivi, jossa lukee ”Tällä paikalla oli Ruskealan kirkko, valmistui 1834, paloi 1940. Usko, toivo ja rakkaus eivät katoa.”
Kirkon lähellä kylätien toisella puolella on äskettäin keltaiseksi maalattu kunnantalo, joka oli neuvostoaikana otettu klubikäyttöön. Kylään lienee myös siirretty suomalaisia taloja tyhjennetyistä lähikylistä. Äskettäin kylän ulkoilme on kohentunut maalaustalkoiden ansiosta.
Talkoiden takana on Keinosen pariskunta, joka on 2000-luvun alkupuolelta asti rakentanut uutta kirkkoa vanhan viereen. Kaalamon tien varresta näkyy mäellä optimistinen teksti: ”Tänne uusi kirkko”.
Vuoden 2004 lopussa kirkon kellarikerros oli valmistunut jo käyttöä varten: siellä on keittiö, kahvila ja takkahuone, sauna, majoitustilaa sekä tilapäinen kirkkosali. Kellarikerroksen pinta-ala on 600 m².
Kirkon valmistuttua koko rakennuksessa on 2000 neliömetriä lattiapinta-alaa. Uuden kirkon rakentaminen alkoi, kun majoitustilana olleen kappalaisen pappilan vuokrasopimun uhkasi loppua. Vuoden 2004 lopussa näytti siltä, että myös pappilassa voisi majoittuminen jatkua. Katso Majoitus.
Palvelut löytyvät kylän puolelta pääkadun varrelta, ainakin rumasta tiilikolossista ruokakauppa ”Produkti”. Kylä on tyypillinen neuvostoaikainen asutuskeskus, jossa on noin kymmenen kaksikerroksista ”kerrostaloa” pääkadun varrella, toisella puolella katua on äskettäin maalattuja omakotitaloja. Talojen ympärillä on satoja mökkejä ja huusseja. Maisema kylästä on hyvä, ja pääkadultakin näkyy kauas.
Ruskealassa oli kaksi pappilaa, joista 1931 valmistunut kappalaisen pappila on ollut majoituskäytössä. Ruskeala-seura pääsi pitäjän alueelle talkootöihin jo 1990. Tällöin perustettiin Ruskealan Pappila Oy, joka kunnosti rakennuksen vuoden aikana. Huhtikuussa 1993 se avattiin matkailukäyttöön.
Tienviitta kylän risteyksestä johdattaa perille. Aja hiekkatietä Kaalamon suuntaan noin 1,8 km, kunnes pienen mäen ja oikealle kaartuvan mutkan takaa löytyy Pappilan risteys oikealla. Pappilan lähellä on kaunista peltomaisemaa ja pieni lampi.
Pappilan vieressä on hyvin säilynyt koulurakennus. Näistä sotasaalisrakennuksista muodostettiin neuvostoaikana pioneerileiri. Se siirtyi äskettäin Kostamuksen ammattiliittokomitean omistukseen. Pappilan majoitusliikettä hoitanut Keinosen pariskunta on saanut vihreätä valoa joko vuokrasopimuksen jatkamiseen tai jopa koko pappilan ostamiseen.
Matkalla Pappilaan, 1,3 km päätieltä, on laaja hautausmaa, jossa on suomalaisia hautakiviä ja niiden lomassa venäläisten hautoja. Suomalaiset ottivat hautausmaan kunnostuksen asiakseen, ja tulokset ovat niin merkittäviä, että Ruskealan hautausmaa voisi voittaa Karjalan hautausmaiden kauneuskilpailun milloin tahansa. Sinne on talkootöinä rakennettu uusi pyöröhirsinen kappelirakennus entisen ruumishuoneen paikalle.
Hautausmaa on tupaten täynnä aidattuja venäläishautoja. Suomalaiset hautakivet ovat joko jääneet aitojen väliin puristukseen tai kuten Svenssonin sukuhaudan tapauksessa venäläinen Ljumko-vainaa on haudattu suomalaishaudan päälle. Päätön sotilaspatsas ”Isänmaan puolesta 1918” löytyi 1997 ja nyt se on jälleen pystyssä sankarihaudalla. Kaalamon suuntaan on tien vieressä iso Kuosmasten hautakivi ja paljon muita.
[muokkaa] Kollitsa
Kirkonkylän eteläpuolella on asfaltoidun päätien molemmin puolin muutama mukavannäköinen suomalaistalo ulkorakennuksineen. Kylän eteläpuolella on Ahinkosken taukopaikka.
[muokkaa] Tohmajoen Ahinkoski
Tohmayoki
Tohmajoen upea maisemapaikka on ehdottomasti pysähdyksen arvoinen. Tien vasemmalla puolella on ensin komea koski, vähän myöhemmin kauniita kallioita. Pysähtyminen kannattaa, ja on helpointa, vasta toiselle koskelle, jossa on hyvää pysäköintitilaa. Tälle paikalle tullaan muualta Venäjältä pysähtymään piknikille, mutta kalliolla on lasinsiruja! Suomen aikaan Ahinkosken maisemaa käytettiin elokuvien kuvauspaikkana.
Joskus 2000-luvun alussa paikalle tuli venäläinen yrittäjä perimään pääsymaksuja parkkipaikalle pysähtyviltä, mutta hanke jäi lyhytaikaiseksi. Kesällä 2004 paikalla oli shashlik-grilli ja tyylittömiä lasiesineitä kaupusteleva torikauppias.
[muokkaa] Pohjoinen Ruskeala
Värtsilästä saapuva asfaltoitu päätie kulkee Ruskealan pohjoisosan tärkeimpien kylien kautta.
[muokkaa] Uusi-Matkaselkä
Matkasel¡kå, Matkaselkya
Matkaselkä on myös risteyspaikka. Ennen risteystä on oikealla entisen koulun rauniot. Sortavalalainen yritys aikoi perustaa siihen majatalon, korjasi katon mutta luopui ajatuksesta ja jätti talon tyhjilleen. Vieressä on siisti ja moderni TNK-huoltoasema. Huoltoasema myy lisäbensaa ainoastaan metalliseen varakanisteriin!
Risteyksen molemmin puolin näkyy paljon raunioita sekä tiilistä rakennettu voimalaitos. Risteyksestä on rautatieasemalle 3 km. Sortavalan suuntaan sijaitseva kahvila Juva on suljettu.
Matkaselän asemalla on joitakin rakennuksia, mutta ei mitään mielenkiintoista. Matkalla asemalle, noin 1,6 km päätien risteyksestä, on vasemmalle kääntyvän mutkan luona venäläinen sotamuistomerkki, johon on kirjoitetu ”rajavartijalle Dzhigaeville, joka sankarillisesti kaatui puolustaen Neuvostoliiton valtionrajaa 1941”. Mies on kuollut kaukana Neuvostoliiton laillisesta valtionrajasta, joka täältä katsoen on lähinnä jossain Kolatselän suunnalla 85 km itään!
[muokkaa] Otrakkala
Ruskealan kirkonkylän pohjoispuolella ovat kuuluisat Otrakkalan marmorilouhimot, jotka ovat siirtymässä matkailukäyttöön. Kylän kohdalla on kauppa.
Suomen päässä näkyy tien oikealla puolella laaksossa Otrakkalan kylässä suuri kaivosrakennelma. Se on 1767 perustettu marmorilouhos, jonka kiveä käytettiin Iisakin kirkon ja Talvipalatsin rakentamiseen Pietarissa. Ruskealan kiveä on myös Helsingissä Yleisradion ja Säästöpankin rakennuksissa.
Nyt Laatokan Karjalan merkillisimpiin nähtävyyksiin kuuluu hylätty, historiallinen marmorilouhos, jossa on runsaasti nähtävää ja tehtävää. Jos suunnitelmat toteutuvat, louhoksista tulee kehittynyt matkailukohde. Jos suunnitelmat jäävät toteutumatta, louhosten alueella saa liikkua vapaasti, omalla riskillä.
Marmorilouhimoissa on kookas järvi ja muutama pienempi. Ison järven rantaan kulkee huonokuntoinen tikapuusto. Järven rannan tasolla on noin 700 metriä luolastoja, joista noin 300 metrin kulkukelpoiseen osaan pääsee kuivin jaloin tai vettä pitkin.
Alue on laaja ja tarjoaa paljon tutkimista uteliaille. Vuoden 2004 aikana louhosjärven reunamiin on rakennettu suoja-aitoja. Louhoksille pääsee ainakin kahta reittiä. Vanha pääväylä vie tunnusomaisten savupiippujen luo, jolloin iso järvi jää vasemmalle. Toinen reitti kulkee Ruskealan kirkonkylän alapuolella olevan sillan kupeesta suoraan järvien luona olevan hylätyn neuvostoaikaisen varikon luokse.
Otrakkalan marmorilouhimoa vastapäätä päätien toisella puolella on merkillinen hylätty neuvostoaikainen useista rakennuksista koostuva alue. Jokainen rakennus on rikottu. Tämä alue sijaitsee 2,7 km Ruskealan alaristeyksestä Värtsilän suuntaan.
Otrakkalasta on myös tieyhteys Pirttipohjan suuntaan. Tie katkeaa rautatiehen 5,2 km päätieltä, mutta vain 400 metriä päätieltä koilliseen on pari säilynyttä suomalaistaloa. Mielenkiintoinen maisema avautuu 3,7 km päätieltä koilliseen.
Tie nousee Matkaselän harjuselänteelle, joka on edelleen niittymäistä ylänköä. Vanha tieyhteys harjun suuntaisesti ei ole ajokelpoinen, mutta reippaat voisivat kokeilla patikkaretkeä. Harju yhtyy päätiehen Matkaselän koulun pohjoispuolella, rautatien lähellä.
[muokkaa] Itäinen Ruskeala
Ruskealan itäosat rajoittuvat Jänisjärven rantaan. Vaikka alue on enimmäkseen asumatonta, on siellä myös muutama asuttukin kylä.
Otrakkalan luota itään kulkee ajokelpoinen mutta huonokuntoinen maantie, joka päättyy Pirttipohjan länsipuolelle, rautatielle. Tie on täällä katkaistu, joten sieltä on käännyttävä takaisin. Matkan varrella on tien pohjoispuolelle jäävä Matkaselkä ja eteläpuolelle jäävä Rajakylä. Nämä ovat tyhjiä kyliä, joissa ei ole rakennuksia eikä asutusta. Ot¬rakkalasta on tieyhteys näiden kylien alueelle, katso edellä.
Rajakylän eteläpuolella, Ruskealan kirkonkylän itäpuolella ovat asumattomat Issakanvaara ja samannimisen järven länsirannan sijaitseva Vahvajärvi. Näihin kyliin voi yrittää vanhoja tielinjoja pitkin maastoautolla.
Henkilöautolla voi tavoittaa Pirttipohjan kylän pohjoiskautta, mutta ei Otrakkalasta käsin, koska tie on poikki rautatien tasoristeyksen kohdalla.
Pirttipohja oli suuri kylä kansakouluineen ja kauppoineen ennen sotia mutta on nyt lähes täysin tyhjä ja asumaton. Siellä on rautatiepysäkki. Pirttipohjaan on ajokelpoinen mutta hyvin huonokuntoinen tie Pälkjärveltä. Kirkkolahteen johtava tie risteytyy etelään, mutta muuttuu pian huonokuntoiseksi.
Pirttipohjan ja Kontiolahden puolivälissä, rautatien pohjoispuolella sijainnut Mähkönvaara on nyt asumaton ja tyhjä. Sinne on olemassa tieyhteys Pirttipohjan suunnasta, mutta tie lienee erittäin huonokuntoinen.
[muokkaa] Kirkkolahti
Kirkkolahti
Ruskealan pitäjään kuulunut Kirkkolahti on kaunis, idyllinen kyläkokonaisuus Jänisjärven Kirkkolahden pohjukassa. Kylässä oli Suomen kaudella osuuskauppa ja kansakoulu. Muutama suomalaiskauden talo on säilynyt, samoin niittyjen luoma kulttuurimaisema.
Huonot uutiset: kylän iso sovhoosinavetta on kokonaan rikottu ja raunioina. Kylän keskustassa on kaksikerroksinen asuintalo kokonaan rikottu. Kylässä ei ole mitään palveluja eikä se tarjoa yhtään syytä asukkailleen oleskella tässä kylässä.
Ainoa poikkeus on uusi venäläisten lomakeskus Jänisjärven rannassa. Kun kylän risteyksestä käännytään rannan suuntaan ja jatketaan sovhoosinavetan raunioiden jälkeen oikealle, rannalta, metsikön takaa, löytyy siisti rantapaikka.
Sen kohdalla Jänisjärvi on matalavetinen, hiekkapohjainen ja virkistysarvoltaan huomattava. Vuonna 2003 rakennettiin leiripaikalle salaperäinen mökkikylä, joka sittemmin nimettiin Mustiksi Kiviksi, Black Rocks. Paikka lienee pietarilaisten suosima eräänlainen lomaosakekohde.
Kylän eteläpuolella, suuntana Leppälahti, Alalahti ja Hämekoski, noin 400 metrin päässä risteyksestä vasemmalla on vanhan luterilaisen kirkon kookas muistokivi: ”Jumalan kunniaksi ja sielujen autuudeksi on tällä paikalla sijainnut Ruskealan Leppälahden luterilainen kappelikirkko v. 1759–1855. Muistoksi pyhitetty 1939”.
[muokkaa] Kontiolahti ja Alalampi
Kontiolahti, Alalampi
Pieni, asuttu kylä sijaitsee Matkaselän ja Jänisjärven asemien välisen radan varrella, Jänisjärven ja kahden järven välissä.
Vilkas rautatieasema ja suomalainen kyläkokonaisuus on nykyään hiljainen tienoo. Kylässä oli nuorisoseuran talo, kansakoulu ja muita merkittäviä rakennuksia. Alalammen ja hiekkatien välissä kulkee rautatie. Järvimaisema on idyllinen.
Kylässä on nykyään muutamia asuttuja taloja ja paljon niittyjä. Ronkaisen hovin rauniot ovat syrjässä päätieltä. Kylässä on rautatieasema, ja maantie ylittää radan kylän etelälaidalla. Kylässä ei ole palveluja eikä kylään ole mitään kylttiä.
Kolme kilometriä radanylityksestä pohjoiseen tai 7,5 km Kirkkolahden risteyksestä etelään ovat rukoushuoneen rauniot. Rukoushuone rakennettiin 1939, mutta on jäänyt kasvamaan ryteikköä jopa sisälle, koska kattoa ei ole. Rukoushuoneen ulkopuolella on venäläisten hautoja.
[muokkaa] Särkisyrjä
Huonokuntoisen tien päässä sijaitseva kylä on merkitty asumattomaksi.
Särkisyrjän kylästä ei ole jäljellä yhtään suomalaista rakennusta, mutta nähtävää löytyy. Perillä on huonokuntoinen navetta, jossa pidettiin kesällä 2004 runsaasti lehmiä. Siellä oli myös toimivat maidonjalostuskoneet. Navetan ulkopuolella olevat puurakennukset olivat sen sijaan rikottuja.
Navettojen luota noin 300 metriä päätien suuntaan on Särkisyrjän taistelujen muistomerkki. Kiveen on hakattu taistelujen päivämäärät: 18.–22.7.1941. Muistomerkin ympärillä leviää vanha suomalainen kulttuurimaisema. Kivinavetta on raunioina. Sen betoniraudoitteista voi päätellä, että ainakin osa rakennuksesta on tuhottu räjäyttä¬mällä.
Lähimpänä päätietä (1,5 km) on pienellä mäellä useita ikivanhoja koivuja osoittamassa entistä suomalaista pihapiiriä. Keskellä sijaitsevan koivun runkoon on kirjoitettu useita suomalaisia etunimiä: se on koskettava muistutus alueella asuneiden suomalaisten jälkeläisistä. Vaikka kotitalo on kadonnut, isovanhemmillekin tuttu koti-pihan pihakoivu kasvaa ja voi hyvin!
[muokkaa] Läntinen Ruskeala
Ruskealan länsiosat eivät ole kokonaan asumattomia, vaikka hiljaista seutua se onkin. Suurin kylä on Kaalamo, jonne on rautatieyhteys Sortavalasta.
Läntinen Ruisselkä sijaitsee kirkonkylän länsipuolella, rautatien ja kir¬konkylän välisellä alueella. Mäellä sijainnut kylä on hylätty ja tyhjä. Ennen sotia siellä oli useita suomalaisia tiloja. Kylään on ennen sotia johtanut maantie Ruskealan hautausmaata vastapäätä.
Haapavaara oli kylä Siesmanjärven rannoilla. Nyt kylä on kokonaan suljettu rajavyöhykkeen piikkilangalla. Kylän suuntaan kulkee melkein viivasuora hiekkatie Kaalamon ja Höksölän puolivälistä, ja matkalla näkyy joitakin tuhottujen rakennusten kivijalkoja. Matka päättyy venäläisten tielle pystyttämään piikkilanka-aitaan, jossa oleva portti on suljettu ja vartioitu.
Kumuri sijaitsee Haapavaaran länsipuolella, Höksölän pohjoispuolella. Se lienee myös rajavartioston hallussa.
Kuljakko on asumaton kylä, joka sijaitsee mäellä Sortavalasta tulevan hiekkatien varrella, Kaalamon eteläpuolella (aja Kaalamosta ensin noin 5 km Uukuniemen suuntaan ja käänny sitten vasemmalle eli etelään ja aja 7 km perille). Muutama kivijalka on säilynyt.
Tien länsipuolella ovat kansakoulun portaat ja kellarikerroksen jäänteet. Kuljakon eteläpuolella on Ruskealan Leppäselkä ja sen eteläpuolella Sortavalan maalaiskunnan Leppäselkä, joka on vielä osittain asuttu kylä. Sinne on 4 km Kuljakosta.
[muokkaa] Kaalamo
Kaalamo
Kaalamo oli Ruskealan pitäjän kyliä, joka on neuvostoaikana rakennettu eräänlaiseksi kauhukertomukseksi korkeine kerrostaloineen, rumine vesitorneineen ja rapistuneine Produkti-kauppoineen. Tie sinne Ruskealan kirkonkylästä on pölyistä hiekkatietä, pomppivaa ja mutkaista.
Kylässä on kauppa, ja sen eteläpuolella on rautatieasema, jonka seinässä lukee Kaalamo. Rautatien tasoristeyksen seutu on säilyttänyt suomalaisen ilmeensä varsin hyvin.
Jatkosodan etenemisvaiheessa pohjanmaalaisista koostuva 19. Divisioona juuttui Kaalamon rintamalle ankariin taisteluihin. Suomalaisia kuoli paljon neuvostoliittolaisten tiukan puolustuksen ja suomalaisten johdon skandaalimaisten virheratkaisujen takia.
Kylän länsipuolella laaja kollektiivitila isoin navettoineen on hylätty ja rikottu eikä kylässä näytä olevan muita työpaikkoja. Isot kivenottopaikat kätkeytyvät Kaalamon itä- ja eteläpuolelle.
Neljä kilometriä rautatieasemalta lounaaseen on toimiva Venäjän armeijan kasarmi. Kylä tuntuu olevan tuhoon tuomittu, ja paikallinen väki kerää marjoja ja sieniä kesäisin ja tunnustaa suuren työttömyyden.
[muokkaa] Höksölä
Kiteenjoen länsipuolella mäellä sijaitseva kylä on asumaton. Yksi rakennus on säilynyt mutta hylätty. Eläinten ruokintaan liittynyt rakennus on hylätty mutta pystyssä. Kylästä avautuu kaunis erämainen maisema.
Höksölän hämmästyttävä nähtävyys on kylän eteläpuolella sijaitseva valtava entinen Ilmakosken villatavaratehdas, jonka harmaatiilinen runko on yhä pystyssä yllättävän hyvässä kunnossa. Vieressä kuohuu Kiteenjoessa oleva koski.
Kylän kaikki muut rakennukset ovat tuhoutuneet. Tehtaan sisällä toimii jonkinlainen metsästyspalveluja venäläisille tarjoava yritys. Koko tie tehtaalle on suljettu (kävelymatka puomilta noin kilometri) ja tehtaan aluekin on aidalla eristetty. Myös koira räksyttää tehdasrakennuksen pihapiirissä.
Tosin tilanne voi näin eristäytyneessä paikassa vaihdella vuodesta toiseen. Risteys tehtaan suuntaan on Kiteenjoen sillan länsipuolella, ja tie puomille kulkee kauniiden joskin tyhjien maisemien halki.
