SÄKKIJÄRVI
WikiKarelia
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Yleistä Säkkijärvestä
Pinta-ala 1936: 492 km² Asukkaita 1939: 8685 Asukastiheys 1939: 17,7 / km² Kyliä: 32, näistä nyt asuttuja: 8
Säkkijärvi menetti Neuvostoliitolle 91 % alueistaan, mutta jäljelle jäivät sentään sananvapaus ja Säkkijärven polkka! Säkkijärven kirkonkylässä on muutama suomalainen muistopaikka, mukaan lukien hautausmaa päätien varrella.
Pienissä kylissä on jonkin verran tallella suomalaisia asuintaloja. Vanha Kuninkaantie tarjoaa matkoja historiallisille, hajonneille silloille. Merenrannoilla on kauniita maisemia.
[muokkaa] Säkkijärven historia
Satamien, kalastuksen ja maanviljelyksen suurpitäjä tunnettiin jo 1396 ja siitä tuli emäseurakunta 1572. Säkkijärvestä erotettiin sen pohjoisosa 1930, jolloin Ylämaa perustettiin ja Säkkijärvi menetti neljäsosan asukkaistaan.
Pitäjän merkittävin kartano oli Niemenlautta, joka on tuhoutunut mutta jonka mailla toimii nykyään hotelli. Hotellin aulassa on Niemenlautan historiikki, jossa on jokaisen rakennuksen yksityiskohtaiset taustatiedot. Hotellin pihalla on rakennusten kivijalkoja ja navetan pyöreä siilorakennus. Niemenlautan alueella on myös asunut viime aikoina kartanon Andersin-omistajasuvun jäsen.
Talvisodan aikana puolet rakennuksista säilyi pystyssä, ja yli 78 prosenttia säkkijärveläisistä palasi jatkosodan aikana kotiin asumaan. Sinänsä Säkkijärven menetys imperialisteille oli täysin turhaa, koska sillä tuskin on mitään taloudellista tai strategista hyötyä venäläisille. Suurin osa kylistä tuhottiin, koska Säkkijärvi oli vainoharhaisen Neuvostoliiton uutta rajaseutua.
Alueella ei ole mitään merkittävää käyttöä edelleenkään, paitsi ihmisten turhanpäiväinen kurjistaminen elinkelvottomissa kylissä. Jonkin verran venäläiset ovat rakentaneet luksusmökkejä meren rannoille 2000-luvun alkuvuosina.
[muokkaa] Säkkijärven asutus
Nykyään kahdeksalla kylällä on nimi, eikä näistä neljässä on mitään palveluja. Kirkonkylässäkään ei ole paljon palveluja, ovathan sielläkin kollektiivitilat osin raunioituneet. Suomalaisia varten on sentään muutama kahvila ja bensa-asema, tosin entisen Virolahden alueella.
Säkkijärven lukuisista kylistä on jäänyt asumattomiksi tai nimettömiksi Alaoutila, Huovila, Hyppälä, Iivanala, Kallola, Karvala, Kolhola, Lahtiala, Laihajärvi, Laisniemi, Lavola, Nurmela, Paakkala, Ristsatama, Salajärvi, Santajoki, Siissala, Tapiola, Teikarsaari ja Yläoutila.
[muokkaa] Säkkijärven kylät
[muokkaa] Kaukiala, Jokikylä
Bolotobor, Bolotobor
Suurpäälän kautta kulkeva heikkokuntoinen hiekkatie johtaa Suomenlahden rantamille sijaitsevaan Kaukialan kylään, jonka länsipuolella oli Suomen kaudella Jokikylä.
Noin 1,6 km hiekkatieosuudella on pientaloja, joista hieman yli puolet on rakennettu sotien jälkeen. Kylässä on bussipysäkin vieressä kauppa, joka on silloin tällöin auki. Kylässä ei ole nimikylttiä eikä oikeastaan mitään kiinnostavaa nähtävää.
[muokkaa] Kirkonkylä
Kondrat¡evo, Kondratevo
Nykyisessä Kondratevossa on kookkaita kerrostaloja ja paljon epämääräistä pientaloasutusta. Keskus näkyy Viipuriin johtavalta maantieltä, maamerkkinä on 1990-luvun lopulla rakennettu koristeellinen puinen valkeaksi maalattu tsasouna (ortodoksinen rukoushuone), joka edustaa modernia venäläistä romanttista rakennustyyliä.
Vanhoja suomalaistaloja on hyvin vähän tallella entisen Säkkijärven alueel¬la, lähinnä vanha osuuskauppa, jossa nyt terveyskeskus, ja pari muuta taloa. Keskustassa on Berezka-baari auki 24 tuntia.
Vastapäätä on vanhan kirkon rau¬nioi¬den vieressä muistomerkki: ”Sankarivainajien, omaisten ja esivanhempiemme muistoa kunnioittaen, Säkkijärvi-säätiö. Sinun vierelläs, nukkuja hiljainen, kun unesi rauha on syvin, sanoo enkeli otsaasi sivellen: – nyt, lapsi, kaikki on hyvin, 1993”.
Kirkko tuhoutui osittain jo talvisodassa, ja välirauhan aikana venäläiset käyttivät sitä ampumaratana ja vessana. Hautausmaan kivet oli kaadettu ja hautoja oli avattu koruesineiden varastamista varten. Sankaripatsas oli kuljetettu pois. Kirkon seinien kivet ja hautausmaan kivet kuljetettiin jonnekin muualle 1960-luvulla.
Tien toisella puolella on lentäjämuis¬tomerkki, joka esittää Neuvostoliiton ”sankaria”, PV Kondratjeviä (1909–43), joka toimi talvisodassa hävittäjälentäjänä ja jatkosodassa komentajana ja kuoli Suursaaren taisteluissa kesäkuussa 1943.
Kirkonkylässä on sekalainen kokoelma raunioituneita neuvostoaikaisia tuotantolaitoksia: isoja halleja, bensavarikko, ja iso navetta. Syrjässä keskustasta on kolme kokonaan raunioitunutta navettaa sekä ruostunut, rapistunut kollektiivitila, jossa oli vuonna 2003 erikokoisia röhkiviä sikoja ja ainakin yhden porsaan kuollut raato. Paikan isäntä asui parin neliön lämmitetyssä kopissa, mutta muu rakennus oli riistetty käyttökelvottomaksi.
Aivan päätien vieressä, sen eteläpuolella, on vanha Säkkijärven hautausmaa. Siellä on paljastettu muistomerkkejä 11.7.1993. Isoimpaan hautakiveen on kirjoitettu: ”Rovastit Erik Sylvin ja Erik Sylvin ynnä heidän vaimonsa sekä viimeksi mainitun lapset rovasti Erik Reinhold Sylvin ja neiti Erika Sylvin”
Vieressä on neljä pienempää hautakiveä sekä maassa muutamia hautakiviä. Sankarihautausmaan paikalle on kiinnitetty iso muistokivi: ”Säkkijärven kenttähautausmaa, sodissa 1939–44 tässä kaatuneen 104 tuntemattoman sotilaan muistoksi, Suomen valtio".
Vastapäätä hautausmaata, päätien pohjoispuolella, on Säkkijärven uusi tsasouna. Se edustaa uusvenäläistä ¬kitschiä parhaimmillaan. Tsasounan vieressä on pieni kauppa. Risteyksessä on myös 24 tuntia auki oleva Kahvila Dorozhnoje, sekä Venco-bensa-asema.
[muokkaa] Muhulahti
Lugkovo, Lugkovo
Muhulahti on yli viiden kilometrin seikkailu hiekkatietä etelään päätieltä. Noin 4 km päätieltä on vasemmalla Muhulahden kansakoulu (1910) ja sen eteläpuolella muitakin suomalaisia taloja. Seuraavan kilometrin matkalla on paljon venäläisten rakentamia kesämökkejä, kunnes tie heikkenee huomattavasti.
Puolen kilometrin päässä on portti, jossa on vanha kielletyn ajosuunnan merkki. Siellä on kuitenkin autoja, vankkuriasutusta ja veneitä: olemme saapuneet meren rantaan. Merenlahti on kaunis, mutta täältä käsin on hankala päästä sen kauneudesta nauttimaan.
[muokkaa] Nisalahti
Qulkovo, Tsulkovo
Tämän kylän risteyksessä on krusifiksi. Kilometrin matkalla päätieltä lähtien on muutama suomalainen talo, mutta pientalojen rivi lienee sotien jälkeen venäläisten rakentama. Moni suomalainen talo on kuitenkin tunnistettavissa, vaikka ulkoseiniä on paneloitu. Iso rapistunut Magazin-kauppa toimii kivitalossa kilometri päätieltä, vieressä on kioski.
Kaupan vierestä suoraan meren rannan suuntaan johtaa tie, joka haarautuu eri suuntiin. Heti vasemmalle kääntymällä pääsee hiekkarannalle, jossa on paalujen varaan rakennettu puurakennus. Toisista risteyksistä joutuu venäläisten datsa-alueille. Eräs teistä päätyy luksusdatsan portille.
Kaupan nurkalta kylätie kääntyy oikealle. Parin kilometrin päässä on entinen Heinlahti, nykyinen Kubenskoe eli Kubenskoje. Hiekkatien varrella on lähes pelkästään venäläisten rakentamia datsoja, ei kylttiä, ei palveluja, ei kauppoja.
Suomalaisten talojen perustuksia voi nähdä muutaman, ainakin keväällä lumien sulettua. Tiet haarautuvat eri suuntiin, jatkuen kilometrejä etelään kohti Vilniemen asumattomia, meiltä tutkimatta jääneitä seutuja.
[muokkaa] Siissala ja Alahäme
Velikoe, Velikoje
Kirkonkylän ohella ainoa päätien pohjoispuolella säilynyt Säkkijärven pitäjän kylä tarjoaa ihmeteltävää. Noin 4 km päätieltä pohjoiseen näkyy tien oikealla puolella kaksi kookasta betonirakennelmaa, laudat ikkunoissa. Romahtanut proletariaatin diktatuuri näkyy, mutta ainakin hallit on otettu käyttöön heinävarastoina lehmiä varten. Heinävarastojen kuivauspuhaltimet eivät enää toimi, ja alueella makaava kalusto on käyttökelvotonta romua.
Kylässä on ainakin yksi siisti punakattoinen kauppa, joka on auki ma–pe 9–18. Alueella on siellä täällä suomalaistaloja, muutama kaksikerroksinen vuokrakasarmi ja paljon venäläisten pikkutaloja. Kokonaiskuva on surullinen. Monet vanhoista puutaloista on jo hylätty, eikä kylällä näytä olevan tulevaisuutta.
Kylän alue päättyy 5 km päätieltä. Siissalan pohjoispuolella tie jatkuu Säkkijärven pohjoisiin kyliin. Tie muuttuu hyvin kuoppaiseksi, mutta on alusta al¬kaen täysin ajokelpoinen. Jatkoa ei ole tutkittu tätä kirjaa varten.
Kun Alahämeen suuntaan on ajettu 1,8 km, tiestä kääntyy vasemmalle risteys. Sen päässä on pieni kasarmialue. Aluella on varusmiehiä porttien takana. Vieressä on kaksi puurakennusta ja kaksikerroksinen tiilirakennus.
[muokkaa] Suurpäälä
Gorka, Gorka
Säkkijärven kirkonkylän ja päätien eteläpuolella on entinen Suurpäälä. Erittäin ikävän hiekkatien varrella on säilynyt useita suomalaisia taloja, mutta kylän alueella ei ole mitään palveluja eikä kauppaa. Kiinnitimme huomiota 2,5 km päätieltä etelään olevaan koristeelliseen suomalaistaloon, joka on kokonaan hylätty ja asumaton.
Lähempänä päätietä, hiekkatien mutkan takana piilossa on kookas valkoinen kivitalo, kansakoulu, ja sitä vastapäätä oleva melkein yhtä suuri puutalo. Kirjallisuus ei tunne näitä rakennuksia.
Kivitalo on kolmekerroksinen valkoinen rakennus, joka muistuttaa Jääsken kansakoulua. Se on sisältä täysin rikottu: ikkunat, lattiat ja seinät on vandalisoitu tyypilliseen venäläiseen tapaan. Harmaa puutalo vastapäätä on hylätty. Sen vasemman puolen ikkunat on pienennetty hirsillä, mutta oikealla puolella on vielä alkuperäiset ikkunat.
Muualla kylän alueella on isokokoisia kivijalkoja ja muita suomalaistaloja. Tie mutkittelee ja ylittää joen maisemassa, jossa on myös uusi venäläinen datsa.
[muokkaa] Vilajoki
Baltiec, Baltiets
Vilajoki sijaitsi vanhalla Kuninkaantiellä samannimisen joen molemmin puolin. Kylässä on monenlaista nähtävää.
Vanha Kuninkaantie kulki vanhaa maantietä pitkin Vilajoen sillan yli. Se oli komea kaksikaarinen kivisilta, jonka yhteyteen oli rakennettu betonista jonkinlaisia patorakennelmia. Nyt sillan luo pääsee molemmilta puolilta kylää. Alkuperäinen silta on tuhoutunut, ja yli pääsee enää vain kävellen, jos uskaltaa.
Sillan länsipuolella on säilynyt maakellarin kaarisilta ja vanha puutalo. Tie jatkuu joen länsipuolta merenrannan suuntaan asfaltoituna salaperäisen suljetun alueen portille. Se lienee Venäjän Federaation laivastoon liittyvä paikka, vaikka siellä ei olekaan laivoja rannassa. Siellä on muutama kookas puurakennus, joiden käytöstä ei ole tietoa.
Isolla päätiellä Vilajoen tunnistaa Velikaja-joen (r. Velikaå) kyltistä. Päätien varrella on muutama kivijalka tien vieressä.
Sillan itäpuolella on nykyään tiheäm¬min asuttu osa Vilajoen kylää (ja sinne johtaa kylän tienviitta). Alueella on säilynyt useita suomalaistaloja, mutta venäläistalojen määrä on hieman suurempi. Runsaan kilometrin hiekkatien varrella ei ole mitään palveluja, kaikki talot ovat pientaloja.
Vanha Kuninkaantie jatkuu edelleen itään, ohittaen joitakin uusia kesämök¬kejä, joiden jälkeen tie kääntyy oikealle meren rantaan, missä on useita uusia, luksustason datsoja lähellä rantaa. Siellä on myös pitkä laituri.
Entä Kuninkaantie? Se jatkuu huonokuntoisena itään kunnes ajo loppuu seuraavalle joelle. Siellä on joitakin puunrunkoja vedetty sillaksi joen yli, mutta mikään auto ei selviydy haasteesta. Hiljaisessa paikassa on kuitenkin oma viehätyksensä.
[muokkaa] Entisten säkkijärveläisten järjestötoimintaa
[muokkaa] Suomen Säkkijärvi-seura ry
Entiset säkkijärveläiset pitävät yhteyttä toisiinsa pitäjäseura Suomen Säkkijärvi-seura ry:n kautta. Pitäjäseura järjestää vuosittain säkkijärveläisten yhteisöjen ja sukututkijoiden tapaamisia, perinneruokakursseja, tupailtoja sekä muita tapahtumia. Suomen Säkkijärvi-seura ry kerää ja ylläpitää säkkijärveläistä valokuva-arkistoa. Suomen Säkkijärvi-seura ry:llä on säkkijärveläistä julkaisutoimintaa, mm. vuosittainen säkkijärveläinen kuvakalenteri.
Entisen Säkkijärven asukkailla ja heidän jälkeläisillään on useita sukuseuroja ja kylätoimikuntia.
