SAKKOLA

WikiKarelia

Loikkaa: valikkoon, hakuun

Sisällysluettelo

[muokkaa] Yleistä Sakkolasta

Pinta-ala 1936: 349 km² Asukkaita 1939: 6395 Asukastiheys 1939: 18,3 / km² Kyliä: 27, näistä nyt asuttuja: 16 [1]

Vuoksen virran molemmin puolin levittyvä Sakkola oli suurpitäjä ja merkittävä sikatalouden keskus Suomessa. Sakkolan maankuuluja rotuporsaita vietiin kaikkialle Suomeen. Kun Vuoksen kulkusuunta muuttui 1818, Suvannon järven pinta laskeutui ja joki alkoi virrata Suvannon kautta Metsäpirtin ohi Laatokkaan. Näin Sakkolan seuduille paljastui paljon hedelmällistä viljelysmaata.

Kiviniemen silta muodostaa nykyisen Sakkolan alueen suurimman magneetin. Kosken kuohuissa voi juoda kahvia, ostaa savustettua siikaa tai shoppailla kaupoissa. Suuret korkeuserot Vuoksen ja Suvannon laaksoista kyliin antavat mukavia maisemia. Sakkolan kirkonkylän muistomerkkien ja säilyneiden rakennusten ohella Pannusaaren säilynyt suomalainen kulttuurimaisema ovat nähtävyyksiä. Kuuluisa ”Antti Rokan kotitalo” on palanut Haparaisissa.

[muokkaa] Sakkolan historia

Sakkola oli venäläinen pogosta 1500-luvun alussa, jolloin se kuului Pähkinäsaaren rauhan nojalla Novgorodin hallinnoimiin alueisiin. Käkisalmen siirryttyä suomalaisille 1500-luvun lopulla sinne muutti suomalaisia. Kiviniemen kosken eteläpuolelle perustettiin 1600-luvulla linnoitus.

Sakkolan seutu joutui venäläisen lahjoitusmaajärjestelmän uhriksi 1700-luvulla, kun Petäjärven ja Sakkolan kartanoiden omistajaksi tuli kauppojen perusteella Pyhäjärven Taubilan kartanoakin hallinnoinnut Freederickszin suku. Suomen valtio lunasti kartanon maat 1874.

Vuoden 1921 kirkonkirjojen mukaan Sakkolan asukkaista oli suomenkielisiä 5652 ja ruotsinkielisiä seitsemän. Talvisodan aikana Sakkolan taloista säilyi yli kolmannes. Jatkosodan aikana noin 78 prosenttia sakkolalaisista ehti palata kotiin ennen uutta pakolaismatkaa länteen.

[muokkaa] Sakkolan asutus

Sakkolan pitäjän alueella on ainakin yhdeksän sellaista kylää, jossa on edes yksi kauppa avoinna. Kannaksen toiseksi tärkein valtatie (Pietari–Käkisalmi) kulkee Sakkolan alueiden halki ja tuo seudulle merkittävää vaurautta ja asiakaskuntaa.

Kiviniemi, Petäjärvi, Kasarmila ja Haitermaa ovat isoja palvelukeskuksia, joista löytyy useita kauppoja ja muita palveluja. Muut viisi ”elävää” kylää ovat syrjäisiä ja merkityksettömiä.

Sakkolan alueella on runsaasti neuvostoaikaisia pioneerileirejä tai lomakeskuksia, joista osa on suljettu, osa toimii yritysten tai Pietarin matkatoimistojen varausten kautta. Pitäjän alueelta löytyy yksi tuotantolaitos: Petäjärven maitotehdas.

Asumattomia tai nimeämättömiä Sakkolan kyliä ovat Hovinkylä, Kaarnajoki, Karhola, Kottila, Lohijoki, Lupra, Purpua, Sudenhäntä, Valkjärvi, Vilakkala ja Volossula (Makkara).

[muokkaa] Sakkolan kirkonkylä

Gromovo Gromovo

Syrjässä pääteiltä sijaitseva Gromovo on kiinnostavaa seutua nykyäänkin. Vanha Sakkolan rautatieasema on nykyään myös Gromovo. Suomen kaudella aseman seutu kuului Haitermaan kylään. Aseman vieressä on kauppa auki 9–21. Aseman luokse pääsee sen eteläpuolelta radan yli.

Maantie kulkee Gromovon rautatieaseman luota pohjoiseen ja kääntyy oikealle (ei tienviittaa). Tämän tien varrella oikealla on sotilaslentokenttä. Aja risteyksestä 5,8 km, jolloin peltoaukean jälkeen, ennen metsikköä, on oikealle asfalttitielle risteys.

Jatka 800 metriä Suvannon rannalle, jossa on vanha suomalainen 1930 rakennettu kunnalliskoti. Se on hyvässä kunnossa ja tuntuu olevan jonkun uusvenäläisen yksityisessä käytössä. Rakennuksen vieressä on venäläisten sotamuistomerkki.

Kunnalliskodin risteyksen länsipuo¬lella (4,9 km aseman pohjoispuoliselta risteykseltä itään) on Sipilänmäki, jonka nykyinen nimi on Novinka eli Novinka. Vanhan suomalaisen kylätien varrella on joitakin vanhoja puutaloja. Näiden talojen ohi tie kulkee kohti Suvantoa ja kunnalliskotia. Ennen sitä tie kääntyy oikealle Sakkolan hovin maille, jonne johtaa noin kilometrin pituinen suora tie.

Suvannon rannalla on kauniilla paikalla sotien aikainen, sotien jälkeen räjäytetty Hoviniemen sulkulinnake. Perille pääsee autolla, ja venäläiset usein telttailevat sen läheisyydessä. Linnake on romahtanut kasaan, mutta alueella on myös juoksuhautoja ja muita sota-ajan jäänteitä.

Sakkolan vanhan kirkonkylän tunnistaa kerrostaloista, jotka on rakennettu mäelle entisen kirkon paikkaa vastapäätä. Ohitustie ajaa kirkonkylän oikealta puolelta, vasemmalle kääntyvä tie on kuoppainen. Helpompi on ensin ajaa kylän ohi ja kääntyä sitten jyrkästi vasemmalle. Kerrostalojen vieressä on kauppa ja Stolovaja eli ruokala. Samassa rakennuksessa on iso kuva Leninin päästä. Kylässä on uusi kirkko.

Korkeaa kerrostaloa vastapäätä on entisen Sakkolan kirkon paikka koivikossa. Paikalle on nostettu kolme muistomerkkiä. Kauimpana kirkonpaikasta on vaatimaton muistokivi, jossa on teksti ”1918–1939–1941–1944 Sodissa kaatuneiden hautamuistomerkki. Oi ihmiset, toistanne ymmärtäkää, niin kaunis, kaunis on maa”.

Kirkon kivijalan kohdalla vasemmalla puolella on Karjalan vaakunalla ja leijonilla koristeltu harmaagraniittinen sankarivainajien muistomerkki, jossa lukee ”Tälle kirkkomaalle on haudattu sotien 1918, 1939–1940 ja 1941–1944 sakkolalaiset sankarivainajat".

Entisen kirkon portaiden yläpäähän pystytetyssä ristillä koristetussa kirkon muistomerkissä lukee ”Tällä paikalla sijaitsi Sakkolan suomalainen kirkko 1674–1941 vv.”.

Sakkolan hautausmaa löytyy ohikulkutietä vielä itään noin 1 km hiekkatien oikealta puolelta. Jäljellä Suomen ajalta ovat portit, kivijalka ja portaikko. Tämän nykyään venäläisten käyttämän hautausmaan takana on komea harjualue ja jyrkkä pudotus alas järvelle. Harjun korkeimmalla kohdalla on edelleen juoksuhautojen jäämistöjä. Hiekkatie itään jatkuu kohti Keljan ja Taipaleenjoen talvisodan aikaisia taistelupaikkoja.

Sakkolan kirkonkylästä pohjoiseen kulkee hyväkuntoinen hiekkatie Pyhäjärven Saapruun. Heti risteyksen jälkeen oikealla puolella on neuvostoaikaisen kollektiivitilan rakennuksia.

Sakkolan asemalta 3 km kaakkoon ja kirkolta 5 km länsiluoteeseen oli jatkosodan aikana suomalaisten lentokenttä, katso Haitermaa.

[muokkaa] Eteläinen Sakkola

Kiviniemen silta on Kannaksen liikenteen solmukohta ja se myös jakaa Vuoksen ohella Sakkolan eteläiseen ja pohjoiseen osaan.

[muokkaa] Kiviniemi

Losevo Losevo Varwko Varshko

Sakkolan pitäjään Suomen ajalla kuulunut Kiviniemi on nykyään suo¬si¬tuim¬pia pysähdyspaikkoja Karjalan kannaksella niin suomalaisten kuin venäläistenkin keskuudessa. Kuohuvan Vuoksen virran (Vuoksa) yli kulkee silta, ja tämän sillan pohjoispuolella on tärkeä taukopaikka ja palvelupiste.

Koskessa on todella vaahtopäitä, ja kauppojen vieressä on Rafting-kioski, josta saa vuokrata kanootteja ja kumiveneitä, katso www.wildwater.ru/rafting. htm. Sillalta voi katsella huimapäiden seikkailua kuohuissa. Liikenne on vilkasta, samoin kaupankäynti alueen kaupoissa.

Alueelle on noussut useita ostospaikkoja, ja Volna-kaupan kahvilasta saa kahvia, pullia, voileipiä, pizzaa ja annoksia – sekä koskimaiseman. Kylässä on myös torikauppaa. Varsinkin kaloja myydään, sillalta runsaat 100 metriä pohjoiseen on tien oikealla puolella savustettua siikaa ja muita kaloja myyvä torikauppa. Sillan eteläpuolella on uusi kalastusbisnes, joka lupaa myös leirintäpalveluja.

Kiviniemen sillan eteläpuolella, valtatien itäpuolella on vanhan 1600-luvun linnoituksen jäänteet. Sillalta etelään kuljettaessa käänny ensimmäisestä risteyksestä vasemmalle, noin 100 metriä sillalta. Ruskean puurakennuksen luota tie kääntyy oikealle ylös linnoituksen tasanteelle. Rautatie on alueen vieressä. Kiviniemen eteläosa on enimmäkseen venäläisten datsa-asutusta. Muutama rakennus saattaa olla suomalaiskaudelta. Viipurin tienristeyksen eteläpuolella on Lukoil-bensa-asema.

[muokkaa] Röykkylä

Ovragi Ovragi

Suvannon järven eteläpuolella on laaja entinen kyläkokonaisuus, jonka alueelle kasvoi neuvostoaikoina useita erillisiä, aidattuja yksikköjä. Kylään on useita risteyksiä, ja alue on kokonaan venäläisten leirialueiden tai majoitusliikkeiden käytössä.

Lähimpänä Kiviniemeä on heti rautateiden tasoristeyksen eteläpuolella vasemmalle risteys.

Vasenta tielinjausta seuraten löytyvä Röykynniemi oli Suomen kaudella melkein asumaton. Siellä oli Suvantola eli Katraan huvila, jonka omisti ennen sotia PJ Valkeapää. Samalla alueella on nykyään pioneerileiri Parus.

Alueen läpi ajamalla on tien päässä Suvantolan paikalla kaksikerroksinen kivitalo. Sitä vastapäätä on hyväkuntoinen tiilirakennus, ja hieman takaisinpäin ajettaessa palmupuumaalauksin koristeltu tiilitalo. Kaikki muu on neuvostoaikaista: kaksikerroksiset rakennukset, urheilukenttä, ruokala ja muut parikymmentä taloa.

Röykynniemen tietä eteenpäin mutta oikealle kääntymällä löytyy uusi Green Village (katso Majoitus) ja sen takana portin takana pioneerileiri Klimovets, jossa on runsaasti rakennuksia.

Itäinen Röykkylän osa löytyy risteyksestä noin 4,5 km Kiviniemen sillalta etelään. Risteyksestä tultaessa 1,6 km päässä on ensin vasemmalla kunnostettuna jälleen käyttöön otettu pioneerileiri Lesnye Zori.

Sen portin luota oikealle kääntyy tie kahdelle aidatulle lomakeskukselle, jotka ovat yksityisten yritysten hallussa: 200 metrin päässä Elektrosila ja 600 metrin päässä Majak. Näiden välissä on jonkinlainen hiilivoimala, josta lähtee paksut putket maata pitkin. Alueella on myös kaksi valkotiilistä vuokrataloa, joista toinen on asumaton.

Pioneerileiriltä kulkee suora tie Suvannon rannan suuntaan. Siellä on laaja datsakylä, josta ei voi havaita merkkejä Suomen kaudesta. Pieni kauppa on avattu rekkakonttiin. Tie päättyy erään mökin pihaan, 2,6 km ison valtatien risteyksestä.

[muokkaa] Ryhmä

Petrovskoe Petrovskoje

Tämä kylä päätien varrella kuuluu nykyään Petrovskojen tehdaskylään. Entisen Ryhmän alueella on lähinnä pientaloasutusta ja yksi Produkty-kauppa. Päätien risteyksessä on Petäjärven rannalle rakennetun lomakeskuksen kyltti, jossa lukee ”Rekreasii Onno-profylaksitskij Kompleks”. Aja kylään ja käänny 300 metrin päässä samanlaisen kyltin luota oikealle.

Petäjärven ja Hovinkylän alueen pohjoispuolella Suvannon (Vuoksen) rannalla oli Suomen kaudella Ojaniemi sekä muita kyliä. Ojaniemelle on annettu neuvostonimi Gorki eli Gorki. Se on kuitenkin karttojen mukaan asumaton. Seudulle on tieyhteys Ryhmän kylästä suoraan pohjoiseen.

[muokkaa] Hovinkylä

Ryhmän kylästä kulkeva hiekkatie seu¬raa Petäjärven pohjoisrantaa. Tien vasemmalla puolella on komea mäntyinen harju. Kolmen kilometrin päässä on oikealla pienellä Petäjärven niemellä uimala (vesi on mustaa ja likaista), vasemmalle kääntyy tie ylös lomakeskukseen.

Paikka oli neuvostoaikana pioneerileiri mutta nykyään on puhelinyhtiön omistuksessa ja rakennettu vanhan Hovinkylän kansakoulun (1924) ympäristöön. Valtava lomakeskus on massivinen hotellirakennus mäntyisen harjun yläpuolella.

Moniväriseksi maalattuun kouluun pääsee tutustumaan helpommin takakautta: aja hotelliin kulkevan risteyksen oikealta puolelta ja jatkaa koko ajan vasenta pääväylää 1,1 km kunnes saavut pienen hiililämpökeskuksen lähelle puomille. Koulu löytyy rakennuksen vasemmalta puolelta kulkemalla.

Hovinkylä perustettiin 1911 ja sen niityt sijaitsevat Petäjärven itäpuolella. Alueella on joitakin taloja, jotka on rakennettu neuvostoaikana tai äskettäin venäläisten lomakäyttöön. Suomen kaudella paikalla oli emäntäkoulu ja joitakin yksityistaloja. 

Mäen yläpäässä on järven suuntaan, oikealle osoittava tienviitta Hovinmäki. Piilossa venäläisen kesämökin takana on kookas lahjoitusmaatalonpoikien muistomerkki. Sakkola-säätiö ja Rautu-säätiö ovat rahoittaneet kookkaan muistomerkin kunnostuksen keväällä 2000, kuten Pyhäjärvellä ja Metsäpirtissä on toimittu. Muistomerkkiin kiinnitetyssä laatassa lukee:

Kolmen vuosisadan uhka, kidutus, karkoitus, kuolema ei saanut Sakkolan ja Raudun lahjoitusmaatalonpoikia alistumaan vieraiden mahtajain orjuuteen. Oikeuden ikuisuuteen uskoen he taistelivat jälkipolville voiton. Vapaat samoilla konnuilla asuvat jälkeläisensä pystyttivät heidän kunniakseen tämän isiensä peltojen kivistä tehdyn muistomerkin v. 1936.

Sakkola-säätiö on vuokrannut muistomerkiltä rantaan ulottuvan tontin. Hovinkylän hotellilla lomailevat venäläiset käyvät muistomerkillä valokuvaut¬tamassa ryhmäänsä ymmärtämättä mitä laatassa lukee.

Hovinkylään pääsee myös etelän kautta. Kun ajaa Petäjärvelle kääntyvästä risteyksestä itään päin 3 km, sähköjohdon jälkeen kääntyy hiekkatie vasemmalle (pohjoiseen). Tie laskeutuu Petäjoen sillalle, jonka jälkeen avautuu Hovinkylän tyhjä niitty. Suomen kaudella näkymässä olleet talot ovat kadonneet. Kun huonokuntoista tietä ajaa kohti muistomerkkiä, vasemmalla on pieni metsikkö, joka kasvaa vanhan ortodoksikappelin paikalla.

hiekkatielle.

[muokkaa] Petäjärvi

Petåårvi Petjajarvi

Kannaksen suuriin kyliin kuuluva Petrovskoje on säilyttänyt suomalaisen nimensä rautatieasemana. Kylässä on kerrostalojen ohella kulttuuritalo, ruokala, pankki, kahvila Marija, kaksi kauppaa, maitotehdas ja urheilukenttä. Harvassa muussa kylässä näkyy vastaavaa hökkelikokoelmaa: kullakin kerrostalon asukkaalla tuntuu olevan oma koppinsa viereisessä metsässä: siellä varastoidaan ruokatavaraa, koska jääkaappi on vielä harvinaisuus.

Kerrostalot ja muu keskusta on rakennettu jatkosodan aikaisen suomalaisen lentokentän päälle.

[muokkaa] Lapinlahti

Ol¡hovka Olhovka

Tämä eristäytynyt kylä sijaitsee niittyjen keskellä lähellä Suvannon järvimaisemaa. Kylässä on kauppa ja bussipysäkki, muutoin ainoastaan pientaloja ja datsoja. Talojen takaa voi ihailla maisemaa Suvannolle.

Kylän länsipuolella on laaja kolhoositila, jonka navetat ovat rapistuneet ja osittain raunioina. Silti alueella oli äskettäin runsaasti lehmiä. Lähempänä keskustaa on säilynyt muutama kaunis suomalainen puutalo. Niiden keskelle on noussut mahdollisesti Kannaksen suurin ökylinna, jollaista ei todeksi usko sen nähdessään!

[muokkaa] Riiska

Udal¡covo Udaltsovo

Tämä kylä on jatkoa Metsäpirtin Raajun kylälle: Vuoksen rantaa seurailee eri¬kokoisia datsoja, muutama öky-luokkaa. Kylässä ei ole mitään palveluja. Erittäin huonokuntoinen mutta ajokelpoinen tieyhteys Lapinlahden eteläpuolelta paljastaa myös Riiskan kylän länsiosat. Siellä on ollut neuvostoaikana kaksi maitotilaa.

[muokkaa] Pohjoinen Sakkola

Pohjoisen Sakkolan kylät sijaitsevat Käkisalmen suuntaan päätien varrella ja sen länsipuolella tai Sakkolan kirkonkylän suunnalla Vuoksen pohjoispuolella.

[muokkaa] Pohjoinen Kiviniemi

Losevo Losevo

Kiviniemen sillan ympäristön palvelut on esitelty edellä.

Automatkailijat ajavat sillan luota pohjoiseen kääntyäkseen vasemmalle takai¬sin Vuoksen rannan suuntaan. Tämä Kiviniemen kylän pohjoisosa oli neuvostoaikana hyvin suosittua pioneerileirien ja lomakeskusten seutua. Nyt romahduksen jälkeen alueella on sekä uusia kohteita että vanhoja raunioita. Piipahdus alueelle on mielenkiintoinen.

Suomalainen asutus näyttää kadonneen kokonaan. Ainoa ajoreitti kulkee koko ajan aidatun rantakaistaleen väärällä puolella mäntymetsässä. Välillä auto on aidan ja harjun välisellä kapealla kaistaleella..

Kiviniemen pohjoispuolella on ainakin kolme säilynyttä suomalaistaloa päätien molemmin puolin. Edellä mainitun risteyksestä 600 metriä pohjoiseen on yksi näistä, tien oikealla puolella.

Lähimpänä Kiviniemen siltaa ja Losevo-hotellia on sotahistoriaa tutkivia kiinnostava kohde. Kiviniemen sulkulinnake oli rauhankin aikana käytössä ja talvisodan aikana etulinjassa. Se oli käytössä myös jatkosodan aikana. Sulkulinnake on peittymässä kasvuston alle ja se sijaitsee rakennusten vieressä noin 100 metriä kosken rannasta, sähkövoimalinjan länsipuolella.

[muokkaa] Savioja

Lososøvo Lososjovo

Kiviniemen pohjoisin alue oli nimeltään Savioja. Vuoksen rannan tuntumassa, kuitenkin rautatien länsipuolella on datsoja. Perille on huonokuntoinen hiekkatie, jota pitkin 600 metrin päässä on T-risteys. Käänny oikealle, aja 50 metriä ja käänny vasemmalle. Sieltä löytyy rautatien vierestä pieni gostinitsa eli hotelli, joka toimii vain kesällä. Puurakennuksessa on 10 huonetta.

[muokkaa] Kasarmila

Sapernoe Sapernoje

Entinen Kasarmila on nykyään huomattavan suuri neukkukylä, jossa on useita viisikerroksisia asuintaloja. Vanhan kasarmialueen rakennuksista helpoiten havaittava on osoitteessa Tipanova 7 suuren Torgov[y Centr -kaupan (ja pankin) vieressä kylän keskus-tassa. Vanhassa puutalossa on pari kauppaa.

Suomen itsenäistyttyä perustettiin Sakkolaan jääkäripataljoona, joka muutaman nimenvaihdoksen jälkeen muuttui Jääkäripataljoona 4:ksi. Kiviniemen kasarmi sai nimensä kuuden kilometrin päässä sijaitsevasta Kiviniemen kylästä. Paikalliset asukkaat kutsuivat kylää Kasarmilaksi.

Nykyinen kasarmialue sijaitsee vanhan kasarmin paikalla. Sinne pääsee kylän kerrostalojen keskeltä, edellä mainitun puutalon eteläpuolelta suoraan länteen. Hyvin huonokuntoinen hiekkatie kulkee Vuokselan suunnalta lännestä päin. 

Muurien takaa ei näy paljon, mutta portteja vastapäätä on isoja sotamuistomerkkejä. Kasarmin pohjoispuolella on Valkjärvi, jonka länsirannalla oli Suomen kaudella kookas sairaala. Alue on sotilasaluetta, eikä sinne pääse näillä näkymin tutustumaan.

[muokkaa] Tikansaari

Reqnoe, Retsnoje

Tämä pieni kylä sijaitsee Sakkolan alueelta länteen Vuokselan suuntaan kulkevan päätien varrella. Siellä on useita selvästi suomalaistaloja pystyssä sekä jonkinlainen neuvostoaikainen kulkuneuvovarikko.

[muokkaa] Viiksanlahti

Wumilovo Shumilovo

Laaksomaisella tasangolla sijaitsee pieniä taloja, joista muutama päärakennus ja ulkorakennus ovat suomalaisten rakentamia. Kylässä ei ole palveluja. Kasarmilan (ja Vuokselan kylien) risteyksen vieressä on päätien eteläpuolella 2000-luvulla valmistunut iso ortodoksinen kirkko sivurakennuksineen, josta on vilkkaan päätien ansiosta tullut Kannaksen tärkeimpiin kuuluva uskonnollinen käyntikohde vilkkaan liikenteen vuoksi.

Päätiellä on riittävästi tilaa pysähtyä seuraamaan kirkollisen elämän elpymistä entisen ateismin mailla. Usein loppukesällä päätien varrella myydään marjoja tai sieniä.

Suomen kaudella Viiksanlahdessa oli kauppa, mylly ja Vuoksen rannassa parantola, joka sittemmin toimi urheiluopistona 1929–32. Se siirtyi jo ennen sotia Vierumäelle, jossa se toimii edelleenkin. Alueella on säilynyt joitakin rakennuksia. Kylän koillispäässä ylhäällä mäellä on pohjoiseen mentäessä muutama suomalaistalo, kuten tien vasemmalla puolella iso suomalainen keltainen puutalo.

[muokkaa] Haitermaa

Suhodol¡e Suhodole

Sakkolan laajimpia kyliä ollut Haitermaa ulottui nykyisen Suhodolen kerrostaloilta aina Sakkolan rautatieasemalle ja lentokentän eteläpuolelle. Kylässä oli yli 60 taloa, kansakoulu, useita kauppoja, nuorisoseurantalo ja aseman rakennukset. Kyläläiset olivat rakentaneet talkoovoimin kylään urheilukentän. Sota ajoi kaikki asukkaat pakolaisiksi.

Nykyään kylä jakautuu useaan eri alueeseen. Lännessä on metsän keskellä kookas neuvostokylä, jossa kerrostalojen keskeltä löytyy puoli tusinaa erilaista kauppaa, joista yksi on apteekki. Kukaan ei kuitenkaan selvin päin rupea ketään sinne houkuttelemaan. Läheisen lentokentän muistona suuren kulttuuritalon pääsisäänkäynnin molemmin puolin on neuvostotyylisiä julisteita, joiden lentäjäsankarit pystyvät suuriin saavutuksiin.

Neuvostokylän itäpuolella on laajan alangon alueella tuskin säilyneitä suomalaistaloja mutta sitäkin enemmän venäläisten datsoja, mökkejä ja hökkeleitä. Päätien varressa on säilynyt ainakin yksi pieni vanha puurakennus.

Kun tie nousee idässä rautatieasemalle, jää vasemmalle (länsipuolelle) Pannusaareen kääntyvä risteys. Risteyksen pohjoispuolella on säilynyt hyväkun¬toinen Haitermaan kansakoulu. Se kuuluu neuvostoaikaiseen Polet-pioneerileiriin, jonne on rakennettu myös muita puurakennuksia.

Tasoristeyksen itäpuolella on luurangoksi jäänyt iso neuvostoaikainen tiilirakennus. Sen edessä on venäläisten muistomerkki. Oikealle jää lentokentän työntekijöille rakennettuja kerrostaloja, ja luurankorakennuksen vasemmalta puolelta pääsee 800 metrin päähän risteykseen, jossa vasemmalle kääntymällä joutuu lentokentän portille ja oikeaa tietä pitkin lentokentän eteläpuolelle Kankaanlaidan alueelle. Siellä on lisää hökkeleitä ja venäläisten datsoja.

Sakkolan lentokenttä kuului neuvostoaikana Heinjoen kentän ohella tärkeisiin sotilaslentokenttiin. Kesällä 2002 alue näytti hetken vartioimattomalta, mutta vartiota tiukennettiin jälleen vuonna 2003.

Talvella 2004 portti oli kiinni ja vartioitu. Lentokentällä on ollut joitakin käyttökelvottomia lentokoneita, ja Kannaksen yläpuolella näkee muutenkin harvoin lentäviä koneita.

Iso kasarmialue asuttaa upseereita, varusmiehiä ja siviilejä, ja alueella on myös tiukasti suojeltuja kohteita ja raunioita. Näillä näkymin lentokenttäalue on suljettu sotilasalue, jonne ei pääse sisään. Alueella ei kuitenkaan ole enää aitaa, joten teknisesti alueelle voi kävellä mäntymetsän halki Kankaanlaidan kautta.

Kun ajetaan sotilasalueen risteyksestä oikeata tielinjausta 1,1 km, päädytään männikön laitaan. Mäkeä ylös kulkemalla joutuu lentokenttäalueen kasarmin alueelle. Sinne ei kuitenkaan kannata mennä ollenkaan, koska se on ainakin toistaiseksi sotilaskohde.

[muokkaa] Pannusaari

Slavånka Slavjanka

Syrjäinen kyläkokonaisuus on säilyttänyt suomalaisen ulkoasun hyvin. Hiekkatie risteilee talolta talolle, joista monet ovat hyvin säilyneitä suomalaiskoteja. Kylän pohjoispuolella on soistunut jokilaakso, jonka takana on Tiituan kylä.

Risteyksestä länteen on heti oikealla puolella Haitermaan kouluun ja sen pihapiiriin perustettu Polet-pioneerileiri. Risteyksestä noin 2 km länteen on portti, jonka jälkeen on useita suomalaistaloja. Kylässä ei ole kylttiä, tienviittoja, kauppaa eikä mitään palveluja, ja sen läpi kulkee huonokuntoinen hiekkatie. Kylän pohjoisimmassa päässä on joitakin uusia venäläisiä datsoja.

Parhaiten säilynyt on Kekin perikunnan talo, josta on hyväkuntoisen päärakennuksen ohella tien toisella puolella säilynyt ulkorakennuksia. Kannaksella on harvoja kyliä, joissa voidaan jäljittää vanhojen suomalaistalojen omistajat pitäjäkirjojen karttojen perusteella.

[muokkaa] Haparainen

Portovoe Portovoje

Luonnonkauniilla paikalla Suvannon (Vuoksen) pohjoispuolella sijaitseva kylä on säilyttänyt suomalaisen ilmeensä. Laaksomaisella alueella on ainoastaan pientaloja, joista suurin osa on vanhoja suomalaisia. Keskellä kylää on mutkan lähellä kauppa, josta saa suklaata ja juomia ja jopa banaaneja.

Kylän länsiosassa on entinen kolhoosi. Sinne johtavan tien vasemmalla puolella sijaitsi vielä äskettäin Viljami Pylkkään kotitalo, niin sanottu Antti Rokan kotitalo. Viljami Pylkäs (syntyi 1912) oli esikuvana Väinö Linnan Tuntemattoman sotilaan Antti Rokka -hahmolle.

Talo tuhoutui 2000-luvun alussa tulipalossa. Paloa epäiltiin tuhopoltoksi, koska niin monet suomalaiset kävivät tutustumassa ”Antti Rokan kotitaloon” että joku ilmeisesti koki tällaisen turismin häiriöksi asti.

Kaupan itäpuolella on erityisen kauniita suomalaisten rakentamia vanhoja puutaloja. Kylän pituus on yli 2 km. Kylän itäpäässä tie nousee korkeammalle, mistä avautuu komea maisema Vuoksen yli Lapinlahden kylään.

Vuoksen rannalla, nykyisen kylän länsipuolella oli Kekkilän kartano, jossa oli laajat puutarhat, saha ja oma meijeri. Kartanon mailla on harjoitettu jonkinlaista viljelyä viime aikoina. Läheisen Kekinniemen alueella oli ahkerasti sotien aikana käytössä ollut Keljan linnake. Vaikka bunkkerit on tuhottu, alueelle on ajokelpoinen tie. Siellä on paljon sota-ajan jäänteitä.

Matkalla Taipaleen suuntaan ohitetaan Vilakkala ja Kaarnejoki ja niiden kulttuurimaisemat niittyineen ja vanhoine puineen. Mitään taloja ei ole säilynyt näissä entisissä suomalaiskylissä.

Henkilökohtaiset työkalut