WikiKarelia

Sisällysluettelo 1 Yleistä 2 Suursaari 3 Tytärsaari 4 Lavansaari 5 Seiskari

[muokkaa] Yleistä

Suomi menetti 1944 seuraavat Suomenlahden ulappasaaret: Suursaari, Tytärsaari, Seiskari ja Lavansaari.

[muokkaa] Suursaari

Suursaari on keskellä Suomenlahtea. Enimmillään siellä on ollut 163 asuinrakennusta ja 900 asukasta. Saaressa oli kaksi osuuskauppaa, osuuskassa, kaksi kansakoulua sekä seuroja ja yhdistyksiä. Kyläteitä oli 3 km.

Saaren vientiartikkeleina olivat kalat, hylkeenrasva ja katukivet. Omiksi tarpeiksi harjoitettiin kotiteollisuutta, rakennettiin veneitä ja laivoja. Saaressa oli Ilmatieteen laitoksen säähavaintoasema ja merivartioasema sekä 6-kulmainen punatiilinen majakka.

Suursaari oli Suomen matkailun keskus 1930-luvulla. Kuuluisia olivat sen kasino ja mahtavat maisemat.

[muokkaa] Tytärsaari

Tytärsaari sijaitsee 18.5 km Suursaaresta kaakko-etelään. Saaren pinta-ala on 8.3 km2, matalaa havumetsää. Saaressa on lentohiekkaalue ja upea uimaranta. Vuonna 1939 saaren asukasluku oli 462 henkeä. Pääelinkeinona oli kalastus, hylkeenpyynti ja merenkulku.

[muokkaa] Lavansaari

Lavansaari muodostuu varsinaisesta Lavansaaresta (13.4 km2), sen itäpuolella sijaitsevasta Suisaaresta ja 8 km idempänä olevasta Penisaaresta. Asukasmäärä oli 1920-luvun alussa 1 338 henkeä. Pääelinkeinona oli kalastus, erityisesti talvikalastus.

[muokkaa] Seiskari

Seiskari sijaitsee Suomenlahden itäosassa. Saaren pinta-ala on 4.0 km2. Saaressa on lentohiekkarantoja. Siellä oli oma kansakoulu ja useita kauppoja. 1920-luvulla asuinrakennuksia oli 129 kappaletta. Saaren pääelinkeinoina olivat merenkulku ja kalastus. Seiskarilaisia oli talvisodan evakkoonlähdön aikaan 750 henkeä.