VÄRTSILÄ
WikiKarelia
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Yleistä Värtsilästä
Luovutettu kokonaispinta-ala: 216,2 km² Luovutettu maapinta-ala: 193,8 km² Luovutetun alueen asukasluku: 4 300 Luovutetun alueen asukastiheys 1939: 22/km² Luovutettuja kyliä: 6, näistä nyt asuttuja: 1
Värtsilä on kahtia halkaistu pitäjä, jonka kohdalla Stalinin rajanveto tekee mutkan: arvokkaat Värtsilän tehtaat on kouraistu diktatuurin – Neuvostoliiton – haltuun. Venäjä jatkaa miehitystä.
[muokkaa] Värtsilän historia
Värtsilässä on tehty joitakin kivikautisia löytöjä. Värtsilän kylä mainitaan 1500-luvun alussa, jolloin se kuului Sortavalaan ja sittemmin Tohmajärveen. Värtsilä kuului Ruotsille Stolbovan rauhan 1617 jälkeen, mutta myös Uudenkaupungin rauhassa 1721 Värtsilä jätettiin kehittymään osana Ruotsin valtakuntaa.
Värtsilä alkoi kehittyä teollisuuspaikkakunnaksi jo 1783, kun Ruotsin kamarikollegio myönsi oikeudet sahalaitoksen perustamiseen. Vaikka lupaa ei heti hyödynnetty, sahatoiminta pääsi alkuun 1836. Sahalaitos siirtyi heti alueen teollisuusneron Nils Ludvig Arppen haltuun. Arppe muutti Kiteeltä Värtsilään 1857, jonka jälkeen teollisuuslaitosten nopea kehitys Juvanjoen varrella pääsi vauhtiin.
Karjalan rata Viipurista Joensuuhun valmistui 1894, ja seuraavana vuonna tehtaat yhdistettiin rautatieverkkoon. Sähkö saatiin tehtaille 1909. Itsenäisyyden alkuvuosina Värtsilään oli kehittynyt jo monipuolinen teollisuuskeskittymä, johon kuuluivat kolme masuunia, konepaja, valimo, valssilaitos, lankanaulatehdas, pärenaulapaja, langanvenyttämö ja tiilitehdas. Teollistuneessa Värtsilässä punakaartin toiminta aktivoitui 8.2.1918, jolloin nämä vangitsivat virkamiehiä ja suorittivat kotitarkastuksia.
Suojeluskuntalaiset kuitenkin taltuttivat punakaartin ja valtasivat tehdasyhdyskunnan ankarien taistelujen jälkeen. Itsenäinen Värtsilän kunta perustettiin vuoden 1920 alussa. Vuonna 1936 kuntaan liitettiin Pälkjärven Kuhilasvaara ja Anonniemi.
Värtsilästä kehittyi ennen sotia kaupunkimainen taajama, jota hallitsi tehdas ja sen rakennukset. Kirkko seisoi komealla paikalla pienellä kukkulalla – ennen sotia tiheä puusto peitti kirkon melkein näkymättömiin.
Talvisodassa ei Värtsilässä juuri sodittu. Se oli sotilashallintoalue, jonka kautta kulki tuhansia pakolaisia länteen. Kirkko selviytyi talvisodasta, mutta jatkosodan alussa venäläiset polttivat kirkon ja lähes koko taajaman vetäytyessään 10.7.1941.
Samana päivänä suomalaiset vapauttivat Värtsilän itäosat ja jatkoivat etenemistään itään. Värtsilä menetti sodissa 192 oman kunnan sotilasta. Evakkoon joutui noin 4 300 Värtsilän itäosien asukasta.
Sodan jälkeen Värtsilän kylistä jäivät tynkä-Suomen puolelle Uusikylä, Patsola, Kenraalinkylä ja Juvajoenkylä ja miehitetyiksi joutuivat Kakunkylä, Kaustajärvi ja Värtsilä sekä aiemmin Pälkjärveen kuuluneet Kuhilasvaara, Anonnniemi ja Tyytysaari. Suomen tynkä-Värtsilään liitettiin Tohmajärveltä 28,5 neliökilometrin alue Patsolan kylää.
Sotien jälkeen Värtsilään korkealle harjulle rakennettin neuvostoihanteiden mukaisia kerrostaloja. Muualta pitäjän itäosista kylät tyhjennettiin tai ne jäivät autioiksi. Pioneerileiri pystytettiin Jänisjärven länsipään pohjoisrannalle.
Neuvostoliiton romahduttua Niiralan raja-asema alkoi nähdä kasvavan matkailijatulvan. Pienestä alkanut kioskitoiminta on hiljalleen kasvanut ja kehittynyt, ja suomalaisten rakentama asfalttitie Sortavalaan on lyhentänyt ajomatkan Laatokan rannalle murto-osaan alkuaikojen kärsimysnäytelmistä. Asfalttimiesten työmaaparakit siirtyivät sittemmin Jänisjärven metsähotellin omaisuudeksi ja majoitustiloiksi.
Tynkä-Suomen puolelle asti näkyvä Värtsilän nykyinen pikkukaupunki on seudun ainoa monipuolisia palveluja tarjoava taajama. Useimmille se on kuitenkin vain rajakauppaan keskittynyt paikka, jonka läpi ajetaan matkalla kohti Laatokkaa ja Sortavalaa.
Joulukuussa 2004 Värtsilän tehtailla oli vakava tulipalo, jota sytyttämään kutsuttiin tynkä-Suomen puolelta palokuntia. On epäselvää, palaako tehtaiden toiminta enää ennalleen.
[muokkaa] Värtsilän kulkuyhteydet
Värtsilän alueella on Sortavalan suuntaan kulkevan asfalttitien kaksi merkittävää hiekkatietä. Kirkon paikkaa vastapäätä kulkee viitoitettu tie Jänisjärven Metsähotellille, Jänisjärven rantaan ja Soanlahden suuntaan. Tie on kuoppainen mutta ajokelpoinen. Ylempänä, myös kirkon paikkaa vastapäätä on merkitsemätön tienristeys kohti Korpiselän asumattomia rajaseutuja. Taajaman halki kulkeva asfalttitie johtaa rajavyöhykkeen piikkilanka-aidalle, joka eristää Suomen länsiosat Suomen miehitetyistä itäosista.
[muokkaa] Värtsilän luonto
Värtsilän luontoa hallitsee Jänisjärven luoteinen kapea vesistö, jonka pohjoisella rannalla on hiekkarantoja ja majoitusliikkeitä. Jänisjärvi on luovutetun Karjalan suurin järvi (jos Laatokkaa ei lasketa). Sen pinta-ala on 204 km², ja se sijaitsee 67 metriä Laatokan pintaa korkeammalla.
Järvellä on harvinainen syntyhistoria – paikkaan iskeytyi ilmeisesti meteori yli 700 miljoonaa vuotta sitten. Järven syvyyttä tutkittiin suomalaisin voimin 1990-luvun alussa, ja suuren selän eteläpuolelta löytyi ainakin 53 metrin syvänne luoteen–kaakon-suuntaisesti.
Järvessä on kuhaa, nieriää, järvilohta ja paljon muita kalalajeja. Rantautumispaikkoja on Kontiosaaressa ja toisessa Selkäsaaressa. Suuret korkeuserot näkyvät niin taajamassa kuin Kakunvaaran ja Kuhilasvaaran maisemissa. Osa pitäjän alueesta on soistunutta, ja muutenkin 60 vuodessa umpeen kasvanutta.
[muokkaa] Värtsilä
Vårtsilå , Vyartsilya
Kuuluisa Värtsilän teollisuuspaikkakunta on todellinen jaettu pitäjä. Suomen puolella on Värtsilän kunta ja Uuden Värtsilän kylä. Venäjän puolelle on jäänyt kaikkein arvokkain osa Värtsilää, joka tosin on romahtanut merkitykseltään rajavartioston ja pikkukauppojen työntekijöiden nukkumalähiöksi. Kun raja-asema avattiin 1990-luvun alussa, kylän merkitys tosin kasvoi. Nyt kylän liepeille metsän rajaan nousee kookkaita, moderneja omakotitaloja.
Värtsilän keskustassa on paljon kerrostaloja, mutta lähempänä Suomen rajaa huonokuntoisten asuintalojen yhteydessä on ulkohuusseja, lauta-aitoja, kotieläimiä ja yleistä epämääräisyyttä – todellinen kulttuurishokki! Lenina-kadulla on kivasti maalattuja puutaloja. Kymmenkunta kerrostaloa tekee siitä pienen kaupungin.
Värtsilän keskustaan noustaan jyrkkää mäkeä ylös Jänisjärven Metsähotellin risteyksen jälkeen, ja käännytään vasemmalle kylänraitille, jossa on kauppoja ja muita palveluja. Ennen siltaa on muutama tärkeä maamerkki. Kukkulalla on kirkon muistomerkki, jossa lukee ”tällä paikalla ovat sijainneet Värtsilän kirkko 1868–1941 sekä sotien 1918, 1939–40 ja 1941–44 suomalaisten sankarihaudat.
Aika on sodalla ja aika rauhalla. Saarnaaja 3:8”. Muistomerkki pystytettiin 1992, tavallaan viime hetkellä, koska venäläiset olivat häpäisseet haudat ja suunnittelivat talojen rakentamista hautojen päälle. Muistomerkin alapuolella on lauta-aitauksen sisällä kaksi puuristiä. Mäen takana on raunioituneen venäläisten pykäämän rakennelman takana Suomen kaudelta säilynyt pappilarakennus.
Pappilan vieritse kulkee hiekkatie alas kosken vartta vanhan tehtaan luokse. Muutama Suomen kauden rakennus on säilynyt, samoin iso kivipaasi, johon on kaiverrettu ”Nils Ludvig Arppe 1803–1861, Karjalan teollisuuden luojalle, Karjalan kulttuurin kohottajalle”. Viereinen tehdasalue kärsi tulipalossa joulukuussa 2004.
Värtsilän keskustan kerrostalot näkyvät myös Suomen puolelle, muutamia kilometrejä ennen Niiralan raja-asemaa. Kun ylittää kirkonmäen jälkeen kosken yli kulkevan sillan, päästään pääkadulle (Mira), jonka varrella on useita kauppoja sekä vasemmalla puolella venäläisten sotamuistomerkki. Tie nousee ylös korkealle kohdalle, jossa voi käyttää GSM-puhelinta suomalaisilla verkoilla.
Tie jatkuu suoraan kohti Suomen rajaa. Rajavyöhykkeen suljettu portti ja piikkilanka-aika tulevat vastaan 1,4 km Värtsilän korkeimmalta kohdalta. Täällä aivan Suomen rajan tuntumassa maisema on koskettavalla tavalla suomalaisen perinteen mukaista. Vanha koulurakennus sääaseman takana toimii nykyään sairaalana.
Värtsilän ”lentokenttä” on pelto, josta helikopterit nousevat matkalleen Petroskoihin tai erikseen tilattuun kohteeseen. Suomalaiset rakensivat kentän 1938, mutta nyt se soveltuu enää helikopterikäyttöön. Lentokenttä löytyy, kun kääntyy kylästä Soanlahden (ja Jänisjärven Metsähotellin) suuntaan ja ajaa runsaan kilometrin suoraan eteenpäin.
[muokkaa] Läntinen Värtsilä
Värtsilän länsiosa tulee tutuksi kaikille Niiralan rajanylityspaikasta selviytyville, koska hyväkuntoinen asfalttitie kulkee alueen läpi. Välittömästi rajanylityksen jälkeen on tarjolla monenlaista polttoainetta, kahvilapalveluja ja ostosmahdollisuuksia tarjoavia yrityksiä. Nähtävääkin on: Värtsilän vanha puinen rautatieasema on säilynyt.
[muokkaa] ”Öljymäki”
Aikoinaan rajan avauduttua bensajobbarien myyntipaikan mukaan nimetty mäki on nyt Karjalan vilkkaimpia kauppapaikkoja. Tämä vajaan kolmen kilometrin päässä Venäjän tullista itään sijaitseva paikka on monen kilpailevan kaupan ja kahvilan suosittu taukopaikka.
Ylimpänä on suosittu ”Kolmas Plus”: kahvila-ravintola, juomia ja ruokaa myyvä kauppa sekä muita kauppoja. Tämä on alueen alkuperäisen yrittäjän bisnes, Jänisjärven metsähotellin, Hotelli Piipun Pihan ja monen muun yrityksen tytäryhtiö. Vinosti vastapäätä on Hirsitalo ja sitä vastapäätä Kauppa Baari.
Öljymäellä on myös tärkeä palvelu. Viime vuosina sinne on vakiintunut rajavyöhykelupia myöntävä toimipiste, Kolmas Plus –palvelurypästä vastapäätä. Sieltä kannattaa kysyä lupaa Värtsilän keskustaa varten ja etenkin Korpiselän suuntaa varten. Kyltin mukaan se on auki 8–21.
[muokkaa] Kakunvaara
Kakunkylä
Jänisjärven länsipuolella sijainnut Kakunvaara on tyhjä kylä, josta avautuvat hienot maisemat Karjalan erämaihin. Kukkulan huipulla oleva linkkitorni on hyvä maamerkki, ja tie kulkee tornille asti. Tien länsipuolella on korkean linkkitornin juurella säilynyt rakennusten kivijalkoja ja puinen eläinsuoja ja venäläisten parakkeja.
Päätien itäpuolella oli vielä vuonna 2003 säilynyt puutalo, mutta vuonna 2004 se paloi poroksi. Sen takana on piilossa toinen säilynyt vanha puutalo.
[muokkaa] Itäinen Värtsilä
Itäinen Värtsilä jakautuu tavallaan kolmeen erityyppiseen alueeseen. Värtsilän kirkonkylästä suoraan itään kulkee mielenkiintoinen hiekkatie kohti Soanlahden Havuvaaraa ja sitä kautta Korpiselän rajaseutuja. Tie on avoinna ainakin Korpiselän etelärajan tuntumassa sijaitsevaan tarkistuspuomiin asti, katso Korpiselkä sivulla 411.
Välittömästi Värtsilän eteläpuolella on Jänisjärven pohjoisosiin rajoittuva matkailualue, jossa on hieno hiekkaranta, kaksi majoitusliikettä ja entinen pioneerileiri. Pioneerileirin rakennukset ovat säilyneet hyvin ja viime vuosina aluetta on vartioinut vihainen koira. ”Sininen hotelli” on uusi yrittäjä, mutta sijaitsee maantien itäpuolella, ei järven rannalla.
Koukkaus Värtsilän keskustan kautta suuren Jänisjärven itärannalla sijaitsevaan Jänisjärven Metsähotelliin antaa mahdollisuuden kokea karjalaisen luonnon aitoja kokemuksia lähellä Suomen rajaa. Pienellä niemellä sijaitseva lomakeskus on rakennettu apteekkari Hallbergin talon kivijalan vierelle, 8 km Värtsilästä. Metsähotellin huikeat kehityssuunnitelmat eivät välttämättä toteudu sellaisenaan, mutta tilanne kannattaa käydä tarkastamassa.
Metsähotellin ohi jatkettaessa tien oikealle puolelle jää Riihikangas ja sen suomalaistalojen raunioita. Vanhat Kuhilasvaara ja Anonniemi ovat tietä eteenpäin jatkettaessa matkalla kohti Soanlahden entistä kirkonkylää.
