VALKJÄRVI
WikiKarelia
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Yleistä Valkjärvestä
Pinta-ala 1936: 400 km² Asukkaita 1939: 7694 Asukastiheys 1939: 19,4 / km² Kyliä: 46, näistä nyt asuttuja: 20
Valkjärven seutu on maisemiltaan vaihtelevaa. Kirkonkylän lähellä on suuria korkeuseroja, joita on äskettäin alettu hyödyntää talviurheilussa. Valkjärven suomalaisista rakennuksista tuhoutui valtaosa sotien ja vandalismin seurauksena, mutta kirkonkylässä on useita muistomerkkejä. Luonnonnähtävyyksistä ovat tärkeimpiä Suontaanjoen syvä laakso ja Vuoksen rantamien maisemat Oravaniemessä.
[muokkaa] Valkjärven historia
Valkjärvi oli Suomen kaudella köyhä pitäjä, joka tunnettiin hevoskulkuneuvojen, kuten kärryjen ja rekien valmistajana. Köyhyyteen vaikutti myös lahjoitusmaajärjestelmä, jonka nojalla tsaarin suosikit saattoivat 1700- ja 1800-luvulla verottaa paikallista väkeä surutta. Pitäjässä oli laajoja peltoja ja vireä maatalous.
Noin 80 prosenttia Valkjärven taloista tuhoutui jo talvisodassa. Asukkaista palasi jatkosodan aikana kotiseudullensa kolmasosa. Nykyään hyvin hiljainen Pohjois-Valkjärvi kohtaa Vuoksen virran.
[muokkaa] Valkjärven asutus
Nykyään Valkjärven alue vaikuttaa rapistuvalta ja taantuvalta, eikä alueella on kuin viisi ”elävää” kylää, joista isoja ovat Valkjärven kirkonkylä ja Sakastila. Nurmijärvi, Lankila ja Vaalimo ovat ”läpikulkukyliä”, joissa on yksi tai kaksi kauppaa.
Elinkeinoja on vähän. Valkjärven kolme laskettelurinnettä tarjoavat useita baareja, kirkonkylässä on majoitusliikkeitä ja jonkinlaisia tuotantolaitoksia ja Vuoksen rannalla on puoli tusinaa venäläisten omaa majoitusliikettä. Vaalimon kollektiivitila on osittain käytössä. Valkeamatkan kylän seudulla on 32 metrin läpimittainen radioteleskooppi.
Nykyään asumattomia tai nimeämättömiä kyliä ovat Airikkala, Aliskala, Hampaala, Harmaala, Jutikkala, Kahkaala, Kamajauhola, Koivula, Kosteala, Laavola, Mannisniemi, Marjaniemi, Naumala, Nirkkola, Piikkilä, Pöppölä, Rampala, Rossila, Saavola, Sarkola, Siparila, Tarpila, Teppola, Turulila, Uosukkula ja Utula.
[muokkaa] Valkjärven kirkonkylä
Miqurinskoe Mitsurinskoje, Hampaala
Valkjärven kirkonkylä sijaitsi samannimisen järven pohjoisrannalla. Sen itäosa Hampaala on nykyään elimellinen osa Mitsurinskojen kylää. Suomen kaudella kirkonkylän ja Hampaalan välissä oli suuri JP2:n kasarmialue, jonka tilalla on nykyään kerrostaloja.
Nykyinen Mitsurinskoje on kookas asutuskeskus, jonka asukkaat työskentelivät neuvostoaikana suurissa sovhooseissa lehmien, sikojen ja kanojen parissa. Nykyään aika moni neuvostoaikainen tuotantolaitos näyttää olevan raunioina. Kylässä on kauppa-alue kilometri kirkolta itään. Kaupoilta itään ovat hotellit Raduga ja Metsta.
Kirkkomaa on saanut jäädä omaan rauhaansa, vaikka kirkosta on vain kivijalka jäljellä. Valkjärven kirkko vuodelta 1922 oli Ilmari Launiksen suunnittelema. Se pysyi pystyssä talvisodan loppuun saakka.
Jatkosodan alussa se oli ilman ristiä, alttaritaulun sijalla oli valkokangas, jonka yläpuolella oli Stalinin kuva. Hautausmaalla oli ristejä rikottu, muistokiviä kaadettu ja sankaripatsas viety pois.
Kirkko tuhoutui vasta 1960-luvulla tulipalossa. Kirkon paikka sijaitsee 800 metriä X-risteyksestä (Jauhola ja Veikkola) itään ja 1 km kaupoilta länteen. Ison hirsiportin läpi kuljetaan aidatulle alueelle, jossa on kellotornirakennelman vieressä korkea harmaagraniittinen muistokivi ja kirkon oikealla puolella Suomen vaakunalla varustettu muistokivi. Ne paljastettiin 11.6.1994. Näiden tekstit:
Tällä paikalla sijaitsi Valkjärven viimeinen kirkko. Kirkon vieressä oli hautausmaa. Katsojasta etuoikealla oli sankarihauta, johon on haudattu vuosina 1918, 1939–40 ja 1941–44 sodissa isänmaansa puolesta kaatuneet suomalaiset.
Tällä hautausmaalla lepäävät Valkjärven sankarivainajat, jotka antoivat henkensä itsenäisen Suomen puolesta vuosina 1918–1939–1944.
Valkjärven länsipuolella on X-risteys (etelään kyltti Berejok 5). Pohjoiseen ajamalla ohitetaan paljon uusia datsoja. Jauholan X-risteyksen länsipuolella on vanha pappila. Funkkistalolta oikealle 1,5 km päässä tullaan takaisin Valkjärven ”rantatielle” ja nykyisen keskustan alueen kaupoille.
Täältä oikealle kääntymällä on 400 metrin päässä risteys pohjoiseen (vasemmalle), josta voi ajaa Puustinlahden suuntaan. Tie on erittäin huonokuntoinen, lähes ajokelpoinen. Matkalla on entinen Nouseala, joka sijaitsee Raakolanjärven itäpuolella. Venäläisten rakentama Sputnik-pioneerileiri on tien itäpuolella.
[muokkaa] Jauhola
Kirkonkylän luoteispuolella sijaitsi Suomen kaudella suuri saha, jonne tuli Viipurista asti rautatie. Saha on kadonnut, samoin ratakiskot. Tuhon ja hävityksen keskeltä on helppo havaita vanhan asemanseudun rakenne: asemalaiturien kiveys on jäljellä ja niiden välissä matalempi radan väylä.
Läheisessä tienristeyksessä on vanha funkkistyylinen suomalaiskauppa, jota on moneen kertaan muutettu ja korjailtu. Vanha ulkoasu on kuitenkin havaittavissa. Muutama suomalainen puutalo on myös säilynyt, mutta muut talot ovat venäläisten mökkejä.
Jauholan eteläpuolella on runsaasti venäläisten rakentamia luksusmökkejä.
[muokkaa] Valkjärven ympäri
Täysin ajokelpoinen, äskettäin osittain asfaltoitu tie Valkjärven ympäri tarjoaa kauniiden maisemien ohella hyvän kokonaiskuvan Karjalan nykytilasta: siellä on uusia ökydatsoja ja suomalaisia puutaloja, hylätty neuvostoaikainen kerrostalo ja useita venäläisten hökkeleitä, raunioituneita navettoja ja pelkkiä niittyjä vanhan kylämaiseman sijasta.
Valkjärven pohjoispuolen päätieltä takaisin päätielle on 9,4 km. Järven kierros on mielenkiintoinen retki, tässä lännestä itään. Suoraan kirkonkylän eteläpuolella on entinen Veikkola eli Kuqerovo eli Kutserovo.
Päätieltä näkyy hieno järvimaisema pohjoiseen kirkonkylän suuntaan. Vanha kulttuurimaisema on tallella: niittyjen keskellä on yksittäisiä talorykelmiä. Joukossa on ainakin yksi hyvin säilynyt suomalaistalo tien eteläpuolella. Toistakymmentä suomalaistilaa on kadonnut.
Lännestä katsoen 5,3 km päässä saavutaan risteykseen järven kaakkoiskulmassa. Risteysalueella, jossa oli Suomen kaudella Liikola, on useita talonhökkeleitä. Oikealle kääntyvän huonokuntoisen tien takana on lähimpänä entinen Rampala ja tieosuuden päässä Lipola. Vasemmalle jatkuu järven kierto.
Järven itärannalla olivat Suomen kaudella Lemmettylä ja Siparila. Nykyään seudun nimi on Berejok eli Berezhok. Kylän etelärajalla on täysin raunioituneita navettoja ja muutama suomalainen rakennus.
Järven itäpuolella sijaitsevaan kylään on rakennettu paljon datsoja. Neuvostoaikainen valkotiilinen kerrostalo on hylätty ja seisoo pelkkänä luurankona. Toisella puolella tietä on sinisessä puutalossa vanha baza-lomakeskus, joka näyttää hylätyltä.
Järven eteläpuolisissa kylissä ei ole mitään palveluja. Kylään johtaa uusi erinomainen asfaltti järven itäpuolelta käsin, mutta länsipuolella on hiekkatietä, osittain huonokuntoisia kuoppaisia osuuksia.
[muokkaa] Läntinen Valkjärvi
Punnusjärveen laskeva Suontaanjoki ja sen molemmin puolin nousevat jyrkät rinteet muodostavat lounaisen ja läntisen Valkjärven tyypillisen maisematyypin. Siellä on Kannaksen tärkein laskettelukeskus, joka on talvisin tupaten täynnä pietarilaisia uusrikkaita huvit¬telemassa.
[muokkaa] Valkeamatka
Svetloe Svetloje
Valkeamatkan pieni kylä sijaitsee korkealla kohdalla. Vastapäinen laskettelurinne näkyy kylään komeasti.
Valkeamatkan nykyisen asutuksen risteyksen kohdalla ollut kauppa paloi vuoden 2003 lopussa tai 2004 alussa ja sen sijalla on pieni kioski. Asutus jatkuu päätieltä länsiluoteeseen. Tätä aluetta nimitetään joissakin kartoissa nimellä Lankila. Siellä on runsaasti asuintaloja, enimmäksen venäläistä arkkitehtuuria. Risteyksen itäpuolella ei asukkaita ole. Suomalainen Valkeamatka levisi kauas itään ennen sotia.
Noin 900 metriä etelään, jyrkkää mäkeä alaspäin, on itään risteys. Siellä on ”Kompleksi Kvazar Observatorija Svetloje”, taivaalle suunnattu 32 metrin läpimittainen radioteleskooppi. Siellä tehdään tähtitieteellistä tutkimusta. Sitä voi ihailla parhaiten Kurort Snezhnyj -laskettelukeskuksen huipulta.
[muokkaa] Laskettelukeskukset
Valkjärvellä on huimia korkeuseroja varsinkin Punnusjärven kaakkoiskärjen tuntumassa Suontaanjoen (Mutajoki, Mutaoja) molemmin puolin. Läntiselle rinteelle on kasvanut viime vuosina kolme korkealuokkaista laskettelukeskusta mökkikylineen, ravintoloineen ja baareineen.
Eteläisten laskettelukeskusten alueella olivat suomalaiset kylät Kyllästilä ja Puikkola sekä useita muita kyliksi tulkittavissa olevia paikkoja kuten Karkeala, Vilppula, Kamajauhola, Rossila, Utula ja Harmaala. Suontaka on eteläisten alueiden nimi. Suomalais-rakennuksia ei laskettelubisneksiltä juuri enää näy.
Näiden kylien yhteinen venäläinen nimi on Vasil¡evo eli Vasiljevo, mutta laskettelualuetta kutsutaan usein Korobitsynon nimellä. Näiden kylien alueelle pääsee suunnilleen vastapäätä Krasnoje Ozeron laskettelukeskuksen risteystä. Punnusjärven rannalla, Krasnoje Ozeron pohjoispuolella sijaitsee entinen Kuuppola, nykyinen Lebedevka eli Lebedevka. Sinne on tie Sakastilan kylän pohjoisosasta.
[muokkaa] Ilmola Pentsilä Päivilä (Sakastila)
Korobic[no Korobitsyno
Kookas kylä on rakennettu pienelle ylängölle, jossa on nyt useita korkeita kerrostaloja. Kylän ohi pääsee ohitustietä pitkin. Kylän laidalla on parikerroksinen betonirakennus jäänyt kokonaan rau¬nioiksi. Kilometrin päässä kylän etelärajalta on Marina-kauppa ja sitä vastapäätä apteekki ja iso Korobok-kauppa, joka on auki 10–22. Näiden pohjoispuolella on kaksi muuta kauppaa. Kylän pohjoispuolella on suuria navettarakennuksia. Kylässä on uusi kirkko.
Kylän molemmin puolin on säilynyt muutama vanha puutalo Suomen kaudelta.
Sakastilan eteläpuolella on Muolaan pitäjään kuuluneita entisten kylien maita (Aliskala ja Sakkalila). Sakkalilan alueella on nykyään laaja tehdasalue tien eteläpuolella. Salaperäinen iso tehdasalue on kokonaan hylätty ja raunioitunut länsipuolella, mutta itäpuolella on portilla vartija. Osa tehtaasta onkin edelleen olemassa ja se tupruttaa savua edelleen.
[muokkaa] Pohjoinen Valkjärvi
Valkjärven pitäjän pohjoisimmat kylät olivat Vuoksen rannalla. Paras tieyhteys tälle seudulle kulkee Nurmijärven kautta. Viipurin suunnalta paras tieyhteys on Kuusaan kautta.
[muokkaa] Nurmijärvi
Borisovo Borisovo
Laaja maalaismainen kylä on hiljainen. Aukean niittymaiseman rikkovat satunnaiset puutalot, joista monet ovat uusia venäläisiä, osa suomalaisia. Kylän risteyksessä on pieni muistomerkki Borisov-nimiselle miehelle: ”Kylämme on nimetty Neuvostoliiton sankarin A M Borisovin mukaan, kaatui vuonna 1941, palkittu kuoleman jälkeen Kultainen Tähti -mitalilla. Ikuinen kunnia sankareille!”
Risteyksen toisella puolella näkyy Kannaksen tyypillinen kontrasti: vanhan suomalaistalon viereen on noussut aitojen eristämä moderni venäläinen datsa.
Kylän kauppa on vihreässä talossa 800 metriä risteyksestä länteen. Kylän itäosassa maantie ajaa kauniin järven rantaa seuraillen Raudun Mäkrän suuntaan. Siellä on myös pieni venäläinen hautausmaa.
Kylässä on muutama erikoisuus: Pohjoiseen johtavan tien varrella on ainakin yksi vanha puutalo ja sen vieressä Leninin patsaalla ja muilla kommunistisymboleilla koristeltu rakennus. Toisella puolella, kylän länsilaidalla on linnamainen venäläinen datsa, joka edustaa mielikuvituksellista rakennustyyliä!
[muokkaa] Oravaniemi
Kolokol¡cevo Kolokoltsevo, Puustinlahti, Pasuri
Valkjärven pohjoisimmat kylät sijaitsivat Vuoksen etelärannalla. Oravaniemi oli niemimaan luoteiskolkka, josta käsin kulki Suomen kaudella lossiyhteys kohti Vuokselan kyliä (Uusikylä ja Virkkilä).
Nykyään mitään lossiyhteyttä ei enää ole, eivätkä Puustinlahti tai Oravaniemi enää ole varsinaisesti asuttuja kyliä. Sen sijaan tällä alueella on useita majoitusliikkeitä. Läntisin osa seutua (Puustinlahti ja Oravaniemi) käsitellään tässä.
Asfaltoidun päätien risteyksessä sijaitsi ennen sotia puoli tusinaa suomalaista taloa. Asutus kuului Pasurin kylään. Nyt kaikki talot ovat kadonneet.
Pasurin kylän pohjoisosassa, noin 1,3 km päätieltä pohjoiseen, on säilynyt suomalainen talo isoine navettoineen. Rakennuksessa toimii majoitusliike Baza Otdyha Vpered. Vain 200 metrin päässä on toisen majoitusliikkeen kyltti: Baza Lenohota. Nämä paikat kohdistavat toiveensa venäläisiin asiakkaisiin.
Täältä noin 1,5 km pohjoiseen on raunioituneita kollektiivinavettoja. Puolen kilometrin päässä (3,5 km päätieltä) hiekkatie tulee Vuoksen rannalle, missä on erinomaisia leiriytymispaikkoja tulisijoineen. Siellä on kesällä satunnaisesti venäläisiä retkeilijöitä, mutta mukaan mahtuu suomalaisiakin.
Noin 4,1 km päätieltä pohjoiseen on oikealla iso majoitusliike, jonka neuvostoaikainen kyltti näytti kadonneen vuoden 2003 aikana. Se on toistaiseksi vain venäläisten käyttämä lomakeskus. Vuonna 2003 se oli vartioitu mutta enimmäkseen tyhjillään: merkit viittaavaat siihen, että se olisi kokonaan hylätty.
Tie päättyy portille, jossa kyltin lupaama ”Baza MO BOO OSOO Kolokoltsevo”, mutta johtopäätöksemme on se, että alueelle kannattaa toistaiseksi mennä vain Vuoksen rantamaisemien, ei maksullisten majoitusliikkeiden takia.
Kolokoltsevo on pieni kalastushar¬rastajien bisnes venäläisiä asiakkaita varten. Se vuokraa veneitä. Ennen tätä paikkaa maantie kääntyy oikealle ja muuttuu erittäin huonokuntoiseksi. Tie päättyy Vuoksen rantaan. Sinne ovat kymmenet venäläiset rakentaneet ”mustalaisleirin”: riu’uista, muovinkappaleista ja muista tilapäismateriaaleista on koottu majoja, joissa vietetään venäläistyyppistä kesälomaa seurustellen, kalastellen ja laiskotellen.
[muokkaa] Uosukkalan seutu
Valkjärven asumaton pohjoisosa koostui Suomen kaudella kymmenistä, nyt täysin kadonneista pientiloista. Vain muutama aidattu, venäläisiä palveleva majoitusliike on rakennettu Vuoksen jyrkän rantapenkereen äärelle. Lännestä itään luikerteleva entinen kylätie on heikentynyt melkein ajokelvottomaksi, ja vanhat pihapiirit ovat metsittyneet.
Valkjärven pitkässä kyläluettelossa, Oravaniemen itäpuolella, ovat Laavola ja Piikkilä, isompi Mannila eli Mannisniemi, pienet Turulila ja Pöppölä sekä suuri Uosukkala. Kaikkien kylien kaikki suomalaistalot ovat kadonneet.
Lännessä on kohtuullisen hyväkun¬toisen asfalttitien pohjoispäässä vahvasti ja luoksepääsemättömästi aidattu alue, jossa oli neuvostovuosina lomakeskus Meliator. Tie päättyy suljetulle portille. Aidatun alueen eteläpuolella on huonokuntoinen tieyhteys itään.
Vain niityt ovat säilyneet vanhoista suomalaistiloista. Koko huonokun¬toi¬nen tieosuus tarjoaa hyvin vähän nähtävää muille kuin omia juuriaan etsiville. Noin 4 km Meliator-paikan aidalta itään on Toivainniemen kohdalla puomilla suljettu lomakeskus, jossa on kesällä venäläisiä asiakkaita.
Suunnilleen 5 km itään on Vaalimon Lehtiniemessä aidattu ja portilla suljettu mökkikylä, joka lienee yksityiskäytössä. Mutkittelevia hiekkateitä mäntykankaan läpi on mahdollista palata asfaltoidulle päätielle.
[muokkaa] Vaalimo
Ågodnoe Jagodnoje
Ainoa kylä Kuusaan ja Kiviniemen välisellä tieosuudella on pieni maalaiskylä, jossa on vain vähän jäljellä suomalaiskaudelta. Kylän läntisimmän talon takapihalla on säilynyt suomalainen navetta, tosin melkein purkukunnossa. Kylän eteläpuolella on pari kaksikerroksista kerrostaloa, joiden luona on yksi toimiva kauppa. Toinen kerrostaloista oli vuoden 2004 alkuun mennessä kokonaan autioitunut.
Kerrostalojen läheltä kulkee asfalttitie etelään (1 km) kollektiivitilalle, joka on osittain raunioitunut, osittain edelleen käytössä. Tämän tien varrella on useita vanhoja puutaloja. Kylän läpi kulkee asfalttitie. Maisema pohjoiseen Vuoksen laaksoon on hyvä.
[muokkaa] Eteläinen Valkjärvi
Kaksi hiekkatietä Valkjärven kirkonkylän ja itse järven eteläpuolelta Kivennavan asumattomien seutujen suuntaan tarjoaa tyhjiä peltomaisemia, synkkiä kuusimetsiä ja seikkailuja maastoautoille.
[muokkaa] Nirkkola
Tyhjä ja asumaton niitty on kaikki mikä on Nirkkolan peltoaukeasta jäljellä. Kylän eteläosassa on hylätty neuvostoaikainen pioneerileiri.
Nirkkolan pioneerileiri oli neuvostoaikana kansainvälinen paikka. Puurakennusten seinillä oli eri maiden kommunististen järjestöjen ”vaakunoita”. Suomesta oman logonsa oli saanut esille SDPL, Englannista ”The Woodcraft Folk” ja Ranskan plakaatissa lukee J’aime tous les enfants du monde (rakastan maailman kaikkia lapsia).
Sosialistimaiden symbolit ovat kommunistisia. Nyt kaikki on hylätty ja rapistunutta: ovien eteen on lyöty laudat, sisätiloissa on paiskottu huonekaluja sikin sokin ja ulkoa löytyi viime käynnillä kaasunaamari.
Vanha mies valvoi keväällä 2004 aluetta. Näky saattoi hätkähdyttää: mies hengitti kurkkuun sijoitetun hengitysputken avulla. Alueella on yli 10 neuvostoaikaista puurakennusta ja ainakin yksi suomalainen rakennus: valkoinen omakotitalo.
Nirkkolan eteläpuolella tie heikkenee ja laskeutuu jyrkästi Mutajoen laaksoon, 1,5 km pioneerileiriltä etelään. Vielä jyrkemmin joelta nouseva tie on ajokelpoinen vain maastoautoille. Noin 800 metriä sillalta etelään on niittyaukion korkein paikka.
Entinen Salo-Kostiala on enää tyhjä aukio, jossa on muutama vanha suomalaisen kotipihan pihapuu. Muutama kivikasa ilmaisee entisten suomalaiskotien kivijalkojen nykyisen sijaintipaikan. Kylä on tyhjennetty täydellisesti!
Kun jatketaan Salo-Kostialan korkeimmalta paikalta 2 km etelään, tullaan risteykseen, jossa tie kääntyy jyrkästi oikealle (luoteeseen) kohti Suontaan kylää ja nykyisiä laskettelukeskuksia. Tie on alusta lähtien huonokuntoinen eikä sitä ole kokonaisuudessaan tutkittu tätä kirjaa varten.
Tien jatkuessa etelään kohti Kivennapaa on tien molemmin puolin panssariesteitä 700 metriä Suontaan risteyksen luota. Niiden luota 700 metriä eteenpäin tie kääntyy vasemmalle ja kulkee synkän, kostean kuusimetsän halki Kivennavan Kauksamon niittyaukion kautta hiekkatielle, josta on yhteydet vasemmalle (koilliseen) Rautuun ja oikealle (lounaaseen) Kivennavan kirkolle. Tie soveltuu vain maastoautoille.
[muokkaa] Rampala
Valkjärven ympäriajon yhteydessä on järven kaakkoisnurkassa T-risteys, jossa asfalttitieltä irtautuu hiekkatie vasemmalle (itään). Se ajaa entisen Rampalan niittyjen ohi. Kylästä ei ole mitään näkyvää jäljellä. Tie on kuitenkin jokseenkin ajokelpoinen, ja se yhdistää Valkjärven eteläosia Kivennavan Lipolaan.
Noin 6,4 km T-risteyksestä etelään on tien molemmilla puolin hiekkateiden risteykset. Itään päin kulkemalla voi paikallistaa Kivennavan Vaittilan kylän alueita. Vaittilan kylän risteyksestä on 1,5 km Lipolan kylän risteykseen. Tie johtaa vasemmalle Rautuun, oikealle Kivennavalle.
