VUOKSELA
WikiKarelia
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Yleistä Vuokselasta
Pinta-ala 1936: 136 km² Asukkaita 1939: 2940 Asukastiheys 1939: 21,6 / km² Kyliä: 11, näistä nyt asuttuja: 6
Kauniit vesistöt hallitsevat Vuokselan maisemaa. Idylliset maisemat Hirvisaaren sillalta tavoittaa asfalttitietä pitkin, mutta autiot maisemat Noisniemellä ovat jylhempiä. Vanhoja rakennuksia on hyvin vähän. Kirkko on pystyssä, mutta siihen tutustuminen on tehty vaikeaksi, miltei mahdottomaksi.
[muokkaa] Vuokselan historia
Vuoksela oli Kannaksen rikkonaisimpia pitäjiä, jonka kirkko ja asutuksen valtaosa keskittyi ”vanhan Vuoksen” ja Vuoksen pääväylän väliselle niemimaalle. Liikennettä naapurikyliin ja -pitäjiin hoidettiin enimmäkseen kolmen lossin avulla! Pitäjässä ei ollut teollisuutta vaan elinkeinoja olivat maatalous ja kotiteollisuus.
Pitäjä perustettiin 1914, jolloin se sai alueita Valkjärvestä, Sakkolasta ja Muolaasta. Se oli Kannaksen pienin pitäjä asutusluvultaan ja toiseksi pienin pinta-alaltaan Terijoen jälkeen.
Talvisota tuhosi 45 prosenttia kunnan rakennuksista. Noin 80 prosenttia Vuokselan asukkaista palasi jatkosodan aikana kotiseudulleen.
[muokkaa] Vuokselan asutus
Vuoksela on Kannaksen kuolevia seutuja. Ainoastaan Kuninkaanristi on ”elävä” asutuskeskus, jolla on tulevaisuutta. Koko pitäjän alueelta löytyy vain muutamia kauppoja, joista yksi on Uudessakylässä, yksi hylätyllä sotilasalueella Räihärannassa ja loput Kuninkaanristin kylässä.
Kuninkaanristin kylässä on joitakin yrityksiä ja Hirvisaaressa on muutama lomakeskus. Asumattomia ja nimeämättömiä Vuokselan kyliä ovat tutkimustemme mukaan Alhola, Päiväkivi, Uudenkylän Päiväkivi ja Virkkilä.
[muokkaa] Vuokselan kirkonkylä
Kannaksella on vain muutamia säilyneitä kirkkoja, ja Vuokselan kirkko kuuluu niihin. Hyvät uutiset päättyvät tähän: se on huonokuntoisten teiden takana, täysin vandalisoitu ja kaiken lisäksi aitojen takana ja vihaisten koirien vartioimana (vuoden 2003 tilanne).
Arkkitehti Ilmari Launis piirsi kirkon, joka rakennettiin 1928–29. Se sijaitsee kauniilla paikalla Vuoksen rannalla. Kun suomalaiset vapauttivat Karjalan kannaksen 1941, Vuokselan kirkolla odotti surullinen näky: urut oli rikottu ja penkit viety pois. Lattiaa peitti samanlainen törky kuin mitä nykyään näkee kaikkialla hylätyissä sotilaskohteissa ja muissa neuvostolaitoksissa.
Nyt kirkon katto kasvaa jo pientä puuntainta, ikkunat on peitetty laudoilla (sisällä on pilkkopimeää) ja koko kirkko on siten suljettu. Ainoastaan kirkon takaosan neuvostoaikaiseen tiiliseinään on rikottu kapea aukko, josta hoikka ihminen voi ryömiä sisään. Sisällä on todellinen hävityksen kauhistus, ja jostakin syystä siellä säilytetään vanhoja jääkaappeja!
Uusi aita on rakennettu tien ja kirkon väliin. Molemmin puolin kirkkoa on rakennuksia: lähempänä Vuoksea asuu perhe, jolla on useita vihaisia koiria, jotka näyttävät hampaitaan tositarkoituksella. Edes aita ei pidä koiria pois tieltä. Kauempana on uusi luksushuvila-alue, joka on aidattu. Tämän huvilan ja kirkon välillä ei kuitenkaan ole aitaa.
Vuoksen rannalla on kaksi muistokiveä. Vanhemmassa lukee ”Äyräpään pitäjä” ja on vanha rajakivi. Uudempi iso kivi on aidan takana, eikä sitä pääse näkemään ellei osaa hypnotisoida verikoiria. Vuonna 1997 ilmestynyt Karjalan Kartat kertoo näiden aikojen tilanteesta:
”Kirkonmäellä oleva sankarihauta-alue samoin kuin seurakunnan hautausmaa on hävitetty. Sankarihauta-alueelle ja hautausmaalle on Vuoksela-Seuran toimesta pystytetty 1994–1995 muistomerkit, jotka on suunnitellut Kalevi Liski. Seuran tarkoituksena on saada sankarihauta-alue hallintaansa ja kehittää siitä muistoalue ”Vuokselan puisto”
Vuoden 2003 tilanteen perusteella voidaan olettaa, että joku muu on saanut alueen hallintaansa! Kirkosta noin kilometri etelään Jovinlahden rannan hautausmaalla paljastettiin vuoden 1918 vapaussodan vainajien muistopatsaan osista tehty muistomerkki 11.6.1995.
Muistopatsaiden vieressä oli ennen tieyhteys kapealle Jovinsaarelle. Sinne johtaa nyt vain kävelysilta.
Kirkolle kulkee ainoastaan yksi maantie. Matkalla kirkolle ohitetaan entinen Virkkilän kylä. Se oli vilkas, elinvoimainen kylä, jossa oli 1939 noin 80 taloa, nuorisoseuran talo sekä kansakoulu. Nykyään vehmaana kesäpäivänä alueella ei näy yhtään mitään: pelkkää niittyä ja luokseen pääsemätöntä pöheikköä. Virkkiläläiset ovat kuitenkin löytäneet kotikylästään 45 suljetun vuoden jälkeen joitakin kivijalkoja.
[muokkaa] Päiväkivi
Asumaton, autio Päiväkivi tarjoaa hyvän maiseman Vuoksen vesistöön korkealta niittyaukealta.
Kylän alueella oli parikymmentä taloa ennen sotia. Nykyään muutama kivijalka on enää näkyvissä, ja yhden talon kohdalla on korkea kivipaasi, johon on kirjoitettu ”Päiväkivi, Liski 1400–1944”.
[muokkaa] Noisniemi
M[s, Mys
Noisniemeen rakennettiin neuvostoaikoina laaja pioneerileiri Zeljonyj Mys, joka kuului Kronshtadtin merivoimien tehtaalle. Laajojen aukeiden reunoilla on yhä pystyssä kerrostaloja, majoitustiloja ja kookas suomalainen puurakennus, joka lienee vanha Noisniemen kansakoulu. Pioneerileirin rakennukset on hylätty, aukeat kasvavat niittyä ja laitteet ruostuvat tai lahoavat.
Alueella on ”koristeena” tehtaan valmistamat tykki ja pari miinaa. Portin lähellä on portinvartijan talo, jossa kesällä 2003 asui naispuolinen vartija Pietarista. Hän piti alueella maksullista majoitustoimintaa, joka voi jatkua vielä jatkossa.
Pioneerileirin ohittaminen ja matkan jatkaminen Noisniemen itäkärkeen kannattaa. Alue on lähes kokonaan asumaton, luonnonkaunis hiljainen kolkka keskellä Kannasta. Vain aitojen suojaama datsakylä ja yksi säilynyt suomalainen maatila ovat viljelemättömien niittyjen keskellä. Tie päättyy Vuoksen rannalle, jossa on venäläisten suosimia leiripaikkoja.
Niemen ääripäässä on entinen suomalainen sulkulinnake, jota käytettiin sotien aikana. Se on sotien jälkeen tuhottu. Ehjäksi jääneessä bunkkeri¬seinässä lukee ”Uhrasivat henkensä isänmaan puolesta Suomen vapaustaiste¬lus¬sa 1939–1940.”
[muokkaa] Räihäranta
Pontonnoe Pontonnoje
Hylätty sotilasalue ja entinen lossilaituri ovat jäljellä Räihärannan kylässä.
Vanhan Räihärannan asutus on enimmäkseen hävinnyt, mutta samalle seudulle on rakennettu laaja mökkikylä läheiselle kukkulalle.
Metsäisen mäen taakse piiloutuu hylätty sotilasalue. Suomen kaudella tällä paikalla oli kansakoulu. Sotilasalue oli vartioitu vielä kesällä 2003, mutta syksyyn mennessä alueen portti oli poistettu.
Sisällä paljastuu pienen kasarmialueen hävityksen kauhistus. Kolmikerroksinen kasarmirakennus on rikottu sisältä, samoin pienemmät rakennukset. Ehjinä ovat vain pieni kauppa Soldatskaja Tsajnaja ja uusi asuntoalue, joka koostuu samanlaisista Saksan rahoittamista kaksikerroksisista keltaisista taloista kuin Koiviston Römpötissä ja Hiitolan kirkonkylässä.
Mielenkiintoisempi näkymä on Vuoksen rantamaisema lähellä kasarmira¬kennuksia. Rannassa on entisen lossin laiturin jäänteet. Vastapuolella on Noisniemen samanlainen laiturin raunio.
Yhdessä läheisen Kasarmilan (Sapernoje) kanssa Pontonnoje muodosti sotilasalueen, jonka harjoituskentät sijaitsevat Tikansaaren (Retsnoje) ja Räihärannan (Pontonnoje) välisen maantien pohjoispuolella.
[muokkaa] Kontula
Tämä kyläkokonaisuus koostuu pellolla sijaitsevista taloista, joista osa on suomalaisia. Yhden talon vieressä on säilynyt navetta, toinen on palanut ja jäljellä on pelkkä savuhormi. Erään talon pihalla on vanhoja pihakuusia.
[muokkaa] Kuninkaanristi
Romawki Romashki
Vanhan Vuokselan alueen keskuskyläksi on muodostunut tämä kuihtuva kylä.
Neuvostoajalla kylään perustettiin ylpeä sovhoosi Dzhatievo, joka tuotti maitoa. Se näkyy uhkeana massana kylän pohjoispuolella. Matkalla sinne on kookkaan, kuusikerroksisen tehdasrakennelman tyhjä kuori raunioina, ja sen vieressä toinen raunioitunut tiilirakennelma.
Mäki ylös, ja perillä ovat maitotilan valtavat betonielementeistä kyhätyt rakennelmat, ruostuneiden aitojen takana. Viime aikoina alueella on puuhasteltu jotakin pienimuotoista bisnestä, joka on työllistänyt joitakin kylän miehiä.
Itse kylä koostuu kerrostalokeskus¬tas¬ta ja datsoista sen ympärillä. Keskustassa on postitoimisto, useita kauppoja sekä tyylitön neuvostoaikainen sotamuistomerkki sirppeineen ja vasaroineen. Kylän länsilaidalta löytyy huonokuntoisten navettarakennelmien takaa bensa-asema, josta saa ainakin laatuja 92 ja diesel.
Kylän länsipäässä on säilynyt muutama suomalainen pientalo, ja Hirvisaaren suuntaan punatiilinen navetta. Alueella on paljon venäläisten kesämökkejä, joista muutama on luksustasoa.
[muokkaa] Hirvisaari
Drujnoe Druzhnoje
Vuokselan kauneimpiin kuuluvat maisemat löytyvät Hirvisaareen johtavalta sillalta. Seudulla on muutama venäläisten lomakeskus.
Tämä nykyään muutoin asumaton alue oli Suomen kaudella asuttu, mutta silloin sinne kulki tie vain etelästä ja pohjoisesta. Nykyään saavutaan myös idästä. Maantie kääntyy Kuninkaanristin jälkeen pohjoiseen ja ylittää kauniin järvimaiseman sillalla. Sillan molemmin puolin on perustettu muutama lomakeskus.
Itse Hirvisaari on näitä paikkoja ja muutamaa datshaa lukuun ottamatta asumaton ja autio. Suomen kaudella alueella olivat Pulkkilan ja Kemiläismäen kylät.
Oravankydön suuntaan Hirvisaaressa on pieni sahalaitos entisen Pulkkilan kylän kohdalla. Kylän asutus on kadonnut.
[muokkaa] Uusikylä
Novaå Derevnå Novaja Derevnja
Kuolemaisillaan oleva kylä sijaitsee niin syrjässä, että sinne tietää matkustaneensa! Se on harvakseltaan asutettu kyläkokonaisuus useine suomalaistaloineen.
Varsinainen vuokra-asutus muutamas¬sa kaksikerroksisessa talossa sijaitsee 3,8 km siitä risteyksestä, josta pääsee Vuokselan kirkolle. Vain 800 metriä tästä risteyksestä on vanha kyltti, jossa luki äskettäin suomeksi ”kauppa”, mutta pieni kioski oli tyhjä kesällä 2003.
Edelleen 1,4 km eteenpäin sijaitseva laaja navetta-alue useine rakennuksineen on kokonaan hylätty ja raunioitunut. Vuonna 2002 navettoja kunnostettiin ja uusia sähköjä asennettiin. Seuraavana vuonna suuri kollektiivitila oli jälleen hylätty.
Itse keskustassa on kylän ainoa kauppa Okolitsa. Osa asunnoista näyttää jo tyhjiltä, mutta talot ovat kuitenkin pystyssä. Viime vuosina kylässä on ollut alle 200 asukasta, mutta sovhoosin raunioi¬duttua ei perusteita asutukselle enää ole.
Kyläläiset viljelevät niityillä kesäisin perunaa – suuri osa pelloista on kesannolla.
Jatkoyhteys länteen ja luoteeseen on ajokelpoinen maastoautoille, Ladoille ja mahdollisesti muillekin henkilöautoille aina Vuoksenrannan kirkolle ja sieltä eteenpäin.
Uudenkylän eteläpuolella on heikko mutta ajokelpoinen tieyhteys Vuoksen rannalle, jossa oli ennen sotia lossiyhteys Valkjärven Oravaniemeen. Lossia ei enää ole, katso Valkjärvi.
Vuokselan puolella, noin 600 metriä niemen kärjestä sisämaahan lehtimetsän keskellä on säilynyt talvisodan aikainen Oravaniemen sulkulinnake, jonka seinämään on kirjoitettu ”Talvisota 39/40”. Alueella ei ole asutusta, mutta venäläiset leiriytyvät kesäisin joskus täällä.
